Browsing by Title

Aims. The aim of this thesis was to consider whether interventions based on mindfulness are effective in job stress management. Job stress causes harm both to the working individual and the organisation as well as the whole society. The individual consequences of job stress include coronary heart diseases, which are the main cause of death in our societies, and burnout, a clinical condition that can be compared to depression. This thesis emphasises the individual aspect and management of job stress. Mindfulness aims at concentrating on the exact moment and accepting all emotions and stimuli in that moment. Mindfulness is seen as a skill that can be trained. The emphasis of mindfulness training is on different types of meditation, and the trainings can also include yoga or journaling. Originally mindfulness evolved from Buddhism and it was first used in clinical practice for patients with chronic pain. Mindfulness as an intervention is currently used in a variety of other contexts, such as depression, anxiety and job stress. Concerning job stress, mindfulness is seen as a cost-effective and an easy method to be put in practice even at the workplace. Mindfulness can be a more approachable intervention compared to for example psychotherapy. Methods. The results of the thesis, which was executed as a literature review, were gathered from several review articles and meta-analyses. Only research on working adults was included in the results section. Results and conclusions. Considering the results, mindfulness is quite an effective method in managing job stress. However, the effects found so far are only moderate and there is not enough evidence on longitudinal effects of mindfulness on job stress. Longitudinal effects on meditation have been found, which points at possible future findings also in mindfulness. Also, the mechanism of mindfulness is still unclear: the question of why mindfulness is beneficial and effective in job stress management has also been raised. Mindfulness is thought to affect the health positively through changes in for example attention, sleep quality and self-compassion. More research in job context is still needed to determine this, and future research should concentrate on distinguishing the effects of mindfulness on behaviour, cognition and emotions on job context.

The goal of this thesis was to examine how the representation of faces and identities has been researched with multivariate brain-imaging analysis methods. The coding of the visual identity of faces is a complex process, which arises from abstract high-level representations that are viewpoint independent. This process has been localized to certain visual brain areas, namely FFA and ATL-FA in humans and AM in macaque monkeys. The coding processes of identities have been researched with functional magnetic resonance imaging (fMRI) and multivariate pattern analysis (MVPA) methods, where the measured brain activity distribution is compared with the distributions predicted by the processing models of identity. Most models are based on face spaces, which are defined by the identities, features or abstract properties of a face. The neural basis for coding of the identity of faces has not yet been resolved. However, the low-level and feature models were best at predicting the data, although low-level models explain mainly the properties of the stimuli and the function of V1. The prototype model was not as successful in predicting the activity distributions as the other models. In general, the models explained the orientation of the faces better than their identity. This might be due to the differences between the brain activities associated with different identities being so subtle that the multivariate pattern analysis cannot differentiate between them. It is also possible that the coding of identity does not happen within the face processing areas, but perhaps in the connections between frontal and face areas. To conclude, the usefulness of fMRI-MVPA in studying identity has been questioned and the methods still need improvement. However, MVPA is a more versatile and sensitive method of investigating the coding of identity than traditional univariate analysis methods.

Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Psykologian kandiohjelma Tekijä: Siiri Piha Työn nimi: Miten nuorten ennakkoluuloja ja rasistista käytöstä voidaan ehkäistä? Työn laji: Kandidaatintutkielma Kuukausi ja vuosi: Joulukuu 2022 Sivumäärä: 13 Avainsanat: Rasismi, ennakkoluulot, ennaltaehkäisy, nuoret Ohjaaja tai ohjaajat: Ilmari Kurki Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yhteen tietoa siitä, miten on mahdollista ehkäistä rasistia ennakkoluuloja ja rasistista käyttäytymistä nuorilla. Näkökulmana oli erityisesti se miten nuoren elämän tärkeät ihmissuhteet vaikuttavat tähän. Katsauksessa käsiteltiin vanhempien, ystävien, ikätoverien ja opettajien vaikutusta nuoren rasismiin. Lisäksi painotuksena oli, miten läheisten tahojen on mahdollista ennaltaehkäistä nuoren rasismia. Menetelmät: Katsaukseen valittiin artikkeleita, jotka tarjosivat tutkimuskysymykseen mahdollisimman laajasti tietoa ja olivat melko viimeaikaisia. Kyseessä ei siis ollut systemaattinen katsaus. Vanhin artikkeli oli vuodelta 2006 ja uusimmat tältä vuodelta (2022). Artikkeleita etsittiin esimerkiksi APA:n nettisivuilta (raising anti-racist children), joissa käsiteltiin rasismia, scopuksesta hakusanoilla ”kids” ja ”racism”, sekä tarvittaessa jo löydettyjen artikkelien sisällysluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Läheisillä ihmisillä on suuri vaikutus siihen miten nuoren ennakkoluulot muodostuvat ja kehittyvätkö ennakkoluulot rasismiksi. Läheiset tahot voivat vaikuttaa nuoren ennakkoluuloihin muun muassa avoimien keskustelujen, empatian, toisten kokemusten ymmärtämisen, sekä omien ennakkoluulojen tarkastelun ja tiedostamisen avulla. Rasismia on selitetty useilla teorioilla. Keskeisiä näistä ovat Allportin kontaktihypoteesi, ryhmien välinen ahdistus, sisä- ja ulkoryhmäteoria ja empatian puute. On kuitenkin huomattu, että monet rasismia selittävät teoriat eivät ole tarpeeksi moniulotteisia selittämään rasismia kokonaisuudessaan. Kiinnostava näkökulma tulevalle tutkimukselle olisi mahdollisesti nyt jo olemassa olevien rasismia selittävien teorioiden laajentaminen. Lisäksi suuri osa tutkimuksesta oli tehty Yhdysvalloissa, joten tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä aiheesta lisää tutkimusta, myös Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Work meaningfulness has been under increasing interest in the field of organizational psychology during the last years. Stronger experience of work meaningfulness have been found to correlate for example with job satisfaction, work engagement and workplace commitment. Due to these benefits, the organizations have also started to realize the importance of ensuring the meaningfulness of work for employees. However, the scholars lack mutual agreement of ways of increasing work meaningfulness. The goal of this thesis is to provide further knowledge of these means by integrating existing theoretical and empirical literature. This thesis was conducted as a review. The main sources of the thesis were recent review articles and empirical studies. Furthermore, this thesis investigates large number of theoretical papers on work meaningfulness. The primary database of references used in this review was Google Scholar. Research findings suggest that employee work meaningfulness can be improved in multiple ways. Based on the review, organizational ways of increasing meaningfulness are possible on the areas of job design, social environment and organizational practices. In particular, the studies demonstrate the importance of job crafting and task significance. Moreover, organizational culture and climate seem to correlate with experienced meaningfulness. All in all, based on this thesis, the importance of a holistic approach to work meaningfulness can be emphasized. Finally, the review highlights the importance of conducting more research based on meaningful work, especially with empirical and longitudinal settings. This additional research would greatly help organizational scholars to put the accumulated knowledge into practice.

Tavoitteet: Mobiilisovellusten käyttö yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Mobiilisovellusten yleistyessä on oleellista tutkia, voidaanko niitä käyttää apuna terveyden edistämisessä. Kansantautien ehkäisyä varten on oleellista edistää ihmisten terveellisiä elämäntapoja, kuten syömis- ja liikuntakäyttäytymistä. Tämä tutkielma käsittelee mobiilisovellusten vaikutusta syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen ja pyrkii vastaamaan kysymyksiin, vaikuttavatko mobiilisovellukset kyseisiin elämäntapoihin ja jos vaikuttavat niin millä tavalla. Kyseistä aihetta on tutkittu laajalti, vaikka se onkin suhteellisen uusi tutkimusalue, mutta lisää tutkimusta tarvitaan, jotta mobiilisovellusten yhteys elämäntapoihin muodostuisi entistä selkeämmäksi. Tämän yhteyden tutkiminen voi mahdollistaa älylaitteiden välityksellä toteutettavien interventioiden toteuttamisen entistä tehokkaammin jatkossa. Menetelmät: Tässä tutkielmassa tarkasteltiin mobiilisovellusten ja syömis- ja liikuntakäyttäytymisen yhteyksiä kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielma tarkasteli aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia, katsauksia sekä meta-analyysejä ja näiden avulla loi kokonaiskuvan mobiilisovellusten vaikutuksista kyseisiin elämäntapoihin. Tulokset ja johtopäätökset: Mobiilisovellusten yhteyksistä syömis- tai liikuntakäyttäytymiseen ei voida olla varmoja. Tutkielmassa mukana olevat tutkimukset ja katsaukset antoivat epäjohdonmukaisia tuloksia, joidenkin löytäessä positiivisen yhteyden mobiilisovellusten ja syömisen ja/tai fyysisen aktiivisuuden välille. Epäjohdonmukaiset tulokset johtuivat mahdollisesti tutkimusten välisistä erilaisista määritelmistä terveelliselle syömiselle ja liikuntakäyttäytymiselle, joka vähensi tutkimusten välistä validiteettia. Epäjohdonmukaisten tulosten vuoksi on perusteltua tutkia kyseistä aihetta jatkossa vielä lisää ja tätä varten määritellä tarkemmin käsitteet, jota tutkimus käsittelee. Mielenkiintoisena tulevaisuuden tutkimusaiheena on vanhempien ikäryhmien tutkiminen ja mobiilisovellusten käyttö heidän terveytensä edistämiseksi, tutkimuksen ollessa vähäistä vanhempien ikäryhmien kohdalla. Viimeisenä johtopäätöksenä on pelillistämisen ja teorioiden käyttö ja niiden mahdolliset hyödyt. Pelillistäminen on tapa luoda mobiilisovelluksista viihdyttävämpiä ja paremmin mukaansatempaavia, joka voi tehostaa mobiilisovellusten kautta toteutettuja interventioita ja terveellisten elämäntapojen edistämistä. Teorioita käytetään apuna sovellusten kehittämisessä entistä tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi, niiden selittäessä mitkä tekijät ihmiset kokevat vaikuttavina ja miten ihmisten käyttäytymiseen voi vaikuttaa. Tämän vuoksi on perusteltua vielä tulevaisuudessa tutkia lisää pelillistämistä ja teorioiden käyttöä mobiilisovelluksissa ja kuinka niitä voidaan käyttää hyödyksi sovelluksia kehittäessä.

Tavoitteet Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on erityisen korkea riski sairastua masennukseen. Korkean riskin uskotaan perustuvan syrjinnän kokemisesta johtuvaan lisääntyneeseen kuormitukseen. Koska myös muut vähemmistöt - kuten etniset vähemmistöt – kokevat syrjintää ja yksilö voi kuulua useaan vähemmistöön samaan aikaan, on pohdittu, kumuloituuko eri vähemmistöasemiin liittyvä kuormitus yhteen ja johtaako tämä yhä heikompaan mielenterveyteen. Tässä katsauksessa selvitetään lisääkö sekä seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä nuoruudessa. Lisäksi perehdytään vähemmistöstatusten kanssa ilmeneviin suojaaviin tekijöihin ja arvioidaan, onko jonkin tai joidenkin vähemmistöasemien vaikutus masennusoireiden esiintyvyyteen voimakkaampi kuin toisten. Menetelmät Katsauksen lähdemateriaali hankittiin etsimällä artikkeleita Google Scholas -tietokannasta. Käytettyjä hakusanoja olivat ”sexual minority”, ”ethnic minority”, ”depression”, ”multiple minorities” ja ”adolescence”. Tulokset ja johtopäätökset Tuloksissa esiintyi merkittävää vaihtelua. Osa tuloksista tuki havaintoa, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisäsi masennusoireiden esiintyvyyttä, kun taas osa havaitsi, että esiintyvyys olikin pienempi suhteessa valkoiseen valtaväestöön. Katsauksen tutkimukset eivät ottaneet kantaa siihen, vaikuttaako joku tai jotkin vähemmistöasemista masennusoireiden ilmenemiseen toisia enemmän. Itsemyötätunnon, resilienssiä edistävän kasvatustavan ja vakaan etnisen identiteetin havaittiin toimivan suojaavina tekijöinä. Katsauksen tulosten perusteella ei voida tehdä selkeää päätelmää siitä lisääkö sekä etniseen vähemmistöön että seksuaalivähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä tai onko jonkin vähemmistöaseman vaikutus voimakkaampi kuin toisten. Sen sijaan tulokset korostivat suojaavien tekijöiden merkitystä ja tukevat vähemmistönuorille suunnattujen tukipalveluiden saatavuuden parantamista sekä tietoisuuden ja selviytymistaitojen lisäämistä koulutuksien ja työpajojen avulla.

Objectives Over the past decade the importance of psychological phenomena as part of political behavior has begun to be recognized and research on the subject has increased. The formation of political opinions is influenced by several psychological factors and individual characteristics of information processing. Studies have found that thinking style is associated with political orientation and with what type of needs motivate cognition. Thinking style and motivation together effect how information is viewed and what type of influences are adopted. Rejecting new information and accepting false news can have a problematic effect on political opinion-forming. The purpose of this review is to explain how political opinions are formed and what kind of differences in processing result in political differences. There is also an interest in what kinds of heuristics can influence opinion forming. Psychological factors that are examined include thinking style, epistemic and existential motivation, as well as rejection of science and acceptation of false information. Methods Studies were found using Helka-, PubMed- and Google Scholar databases and search terms "analytic thinking" + "political orientation", "fake news" + "political orientation" and "political psychology" + ”motivation”. In addition, articles were discovered with a manual search from the reference lists of found studies. Conclusions Several studies have found a link between intuitive thinking and conservative political orientation, but there are some differing results. Intuitive thinking could also be associated with epistemic and existential motivation, which have also been found to be stronger among politically conservative. Intuitive thinking together with epistemic and existential motivation expose to heuristics that influence the formation of political opinions. Furthermore, the rejection of information is also more common among intuitive and conservative people. The results regarding the predisposition to accept false news as true and its relation to thinking style and political orientation are more controversial and require further research. Studying the interaction of thinking style, motivation and stance on information could in future shed light on which psychological tendencies and characteristics can potentially lead to diverse political behavior.

Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, miten autismikirjon häiriö vaikuttaa tunteiden havaitsemiseen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia eroja eri tunnetilojen havaitsemisessa autismikirjon häiriön lapsilla ja nuorilla on. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu henkilöiden, joilla on autismikirjon häiriö, havaitsevan muiden ihmisten tunnetiloja poikkeavasti. Aspergerin oireyhtymä-diagnoosin saaneilla henkilöillä on havaittu olevan vaikeuksia jopa perustunteiden tunnistamisessa. Autismikirjon henkilöiden on havaittu tunnistavan iloisen kasvonilmeen lähes yhtä hyvin kuin tyypillisesti kehittyneet henkilöt, mutta esimerkiksi pelon tunnistaminen on heille vaikeampaa. Tämän lisäksi autismikirjon henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa tunnetilan tunnistamiseen. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku suoritettiin helmikuussa 2018 kahdessa eri tietokannassa hakulausekkeella ”((autis* OR asd) AND emotion*) AND (reception OR recognition OR perception)”. Artikkeleita löytyi yhteensä 172 kappaletta, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Kuudessa tutkimuksessa havaittiin autismikirjon lasten ja nuorten tunnistavan muiden ihmisten tunnetiloja merkitsevästi heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet koehenkilöt. Ilo oli useassa tutkimuksessa autismikirjon henkilöille helpompi tunnistaa kuin kielteiset tunteet, kuten suru, viha ja pelko. Toisaalta, myöskin ilon tunnistaminen kasvonilmeistä oli autismikirjon henkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin tyypillisesti kehittyneille verrokeille yhdessä tutkimuksessa. Lisäksi ilon tunnistaminen kehon liikkeestä oli autismikirjon koehenkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin negatiivisten tunteiden tunnistaminen. Suurimmassa osassa katsaukseen valikoituneista tutkimuksista oli tutkittu ainoastaan hyvätasoisia autismikirjon henkilöitä. Tämän vuoksi katsauksen tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko autismikirjoa, ja tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös heikkotasoisempien autismikirjon henkilöiden kykyä tunnistaa muiden ihmisten tunnetiloja. Lisäksi suurin osa tähän katsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista tutki perustunteiden havaitsemista. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää ja erotella myöskin kompleksisten tunteiden havaitsemista autismikirjon häiriössä.

Objectives. Multisystemic therapy (MST) is one of the most studied interventions for adolescent conduct disorder and new results of the efficacy of it is published every year. Earlier reviews have come up to some extent with inconsistent results of the efficacy of MST. The objectives of this thesis were to view the most recent findings of treating adolescent conduct disorders with MST, to evaluate the reliability of this information and especially view those factors that make MST an efficient intervention. Methods. Background information, latest reviews, meta-analyses and randomised controlled trials were searched from Pubmed and Helka databases. Three of the most recent reviews or meta-analyses and six randomised controlled trials which were published after the latest review were included. Results and conclusions. The results of the efficacy of MST were mostly positive, but partly inconsistent. There was some variation in the quality of research methods and the accuracy of reporting the results which influenced the results of this review. The most efficient factors in MST were directing the treatment towards parenting skills as well as the multi-sidedness, flexibility and continuous follow- up of the efficacy of the treatment. If the treatment as usual is of good quality, MST may not bring any added value. All in all, MST is a useful intervention especially if there is not suitable clinical pathway for adolescent conduct disorder already.

Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on kehityksellinen keskushermoston häiriö, joka vaikuttaa yksilön tapaan olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaikuttavat yksilön osallistumismahdollisuuksiin, sosiaalisten suhteiden rakentamiseen sekä elämänlaatuun. Musiikki-interventiot saattavat aiempien tutkimusten perusteella tarjota työkalun sosiaalisten vuorovaikutushaasteiden kuntoutukseen. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin musiikkia hyödynnetään autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, kuinka vaikuttavia musiikkia hyödyntävät interventiot ovat kyseisten haasteiden kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin helmikuussa 2023 OvidMedline ja Scopus -tietokannoista. Hakulausekkeena käytettiin (autism* OR autistic*) AND (music* OR music therapy) AND (“social skill*” OR “social behav*”’). Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka olivat julkaistu vuosina 2014–2023. Aineistoa analysoitiin kokoamalla ja taulukoimalla tutkimusten keskeiset asiat sekä peilaamalla niitä tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikkia hyödynnettiin autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa pitkälti musiikkiterapian muodossa. Interventioissa painottui aktiivinen musiikin luominen yhdessä hyödyntäen erilaisia soittimia sekä laulamista. Interventioissa oli suurta vaihtelua sisällön sekä keston kannalta. Interventioiden tulokset olivat hieman vaihtelevia sosiaalisen vuorovaikutuksen kehityksen kannalta. Suuressa osassa tutkimuksia havaittiin kuitenkin positiivista kehitystä lasten vuorovaikutuksessa sekä sosiaalisissa taidoissa. Tulosten perusteella musiikin käyttö interventioissa on monipuolinen työkalu, joka voi kannustaa erityisesti vuorotteluun vertaisten kanssa sekä tukea jaetun tarkkaavuuden taitojen kehittämistä. Tulosten yleistettävyyden sekä menetelmien kehittämisen kannalta tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää eri ikäryhmistä sekä interventioista.