Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Moisala, Lotta (2016)
    Aims. The aim of this thesis was to consider whether interventions based on mindfulness are effective in job stress management. Job stress causes harm both to the working individual and the organisation as well as the whole society. The individual consequences of job stress include coronary heart diseases, which are the main cause of death in our societies, and burnout, a clinical condition that can be compared to depression. This thesis emphasises the individual aspect and management of job stress. Mindfulness aims at concentrating on the exact moment and accepting all emotions and stimuli in that moment. Mindfulness is seen as a skill that can be trained. The emphasis of mindfulness training is on different types of meditation, and the trainings can also include yoga or journaling. Originally mindfulness evolved from Buddhism and it was first used in clinical practice for patients with chronic pain. Mindfulness as an intervention is currently used in a variety of other contexts, such as depression, anxiety and job stress. Concerning job stress, mindfulness is seen as a cost-effective and an easy method to be put in practice even at the workplace. Mindfulness can be a more approachable intervention compared to for example psychotherapy. Methods. The results of the thesis, which was executed as a literature review, were gathered from several review articles and meta-analyses. Only research on working adults was included in the results section. Results and conclusions. Considering the results, mindfulness is quite an effective method in managing job stress. However, the effects found so far are only moderate and there is not enough evidence on longitudinal effects of mindfulness on job stress. Longitudinal effects on meditation have been found, which points at possible future findings also in mindfulness. Also, the mechanism of mindfulness is still unclear: the question of why mindfulness is beneficial and effective in job stress management has also been raised. Mindfulness is thought to affect the health positively through changes in for example attention, sleep quality and self-compassion. More research in job context is still needed to determine this, and future research should concentrate on distinguishing the effects of mindfulness on behaviour, cognition and emotions on job context.
  • Kangas, Suvi (2019)
    Objectives. Misophonia is a little known neurophysiological and behavioral syndrome, defined by an oversensitivity to a select group of sounds. Although the syndrome is not included in any international manual of diseases, there is a growing body of empirical evidence delineating its features. The purpose of this review is to briefly introduce and examine the phenomenon, its central features and the ways it has previously been studied. In addition to the symptoms and consequences of misophonia, this review also discusses the underlying neurophysiological mechanisms, as well as whether misophonia should be classified as a discrete psychiatric disorder. Methods. A search was made on the databases of PubMed, Scopus, Helka and Google Scholar using primarily the terms “misophonia” and “misofonia”, and secondarily ”sound sensitivity”, ”hyperacusis” and ”tinnitus”. Recent reviews, experimental studies and survey-based studies were favored. Results and conclusions. Misophonia means oversensitivity to a group of sounds characterized by certain patterns or personal meanings. These are primarily sounds of human origin, especially eating sounds. The sounds trigger an irrationally strong emotional reaction consisting predominantly of anger, irritation or anxiety. This generally leads to avoidance behaviors, but occasionally also verbal or physical aggression. Studies attest that misophonia affects daily functioning in social environments as well as psychological wellbeing. The oversensitivity is not caused by audiological problems; research points to abnormal connectivity between auditory and emotional systems, impairment in early attentional and auditory processes, and activation of the autonomous nervous system. Besides these neurophysiological factors, individual assigned meanings and social contexts also appear to affect misophonic responses. Conditioning has also been suggested as a possible mechanism causing the disorder. Misophonia fits some of the criteria of a mental disorder, but its nature is currently too vague for it to be established as a new diagnostic category. For example, it is not yet clear whether misophonia is a discrete disorder or part of a broader one, nor whether it is psychiatric or neurological by nature.
  • Urnberg, Heidi (2019)
    The goal of this thesis was to examine how the representation of faces and identities has been researched with multivariate brain-imaging analysis methods. The coding of the visual identity of faces is a complex process, which arises from abstract high-level representations that are viewpoint independent. This process has been localized to certain visual brain areas, namely FFA and ATL-FA in humans and AM in macaque monkeys. The coding processes of identities have been researched with functional magnetic resonance imaging (fMRI) and multivariate pattern analysis (MVPA) methods, where the measured brain activity distribution is compared with the distributions predicted by the processing models of identity. Most models are based on face spaces, which are defined by the identities, features or abstract properties of a face. The neural basis for coding of the identity of faces has not yet been resolved. However, the low-level and feature models were best at predicting the data, although low-level models explain mainly the properties of the stimuli and the function of V1. The prototype model was not as successful in predicting the activity distributions as the other models. In general, the models explained the orientation of the faces better than their identity. This might be due to the differences between the brain activities associated with different identities being so subtle that the multivariate pattern analysis cannot differentiate between them. It is also possible that the coding of identity does not happen within the face processing areas, but perhaps in the connections between frontal and face areas. To conclude, the usefulness of fMRI-MVPA in studying identity has been questioned and the methods still need improvement. However, MVPA is a more versatile and sensitive method of investigating the coding of identity than traditional univariate analysis methods.
  • Simpanen, Sonja (2017)
    Exercise as a treatment of depression has been researched for many decades. So far it can be said that exercise alleviates the symptoms of depression at least a little and it can be recommended as a part of the treatment of depression. The way exercise reduces depression has been explained by both psychological and physiological mechanisms. This thesis is concentrating on the psychological mechanisms that have been proposed as the most potential psychological mechanisms in the research literature. The following are self-efficacy, self-esteem, affect regulation, distraction and behavioral activation. There was a limited research examining the psychological mechanisms and therefore most of the mechanisms are mainly based on hypotheses. Self-efficacy was the strongest candidate mechanism based on this review but there were only a few studies available of this mechanism which also had methodological problems. Also due to the lack of quality research of the other above mentioned mechanisms there is little we can say. While the mechanisms may have a connection with depression, the causality remains unclear. More research of the psychological mechanisms is needed to understand how exercise reduces depression in the long term. This could lead to an improvement of the state of exercise in the treatment of depression and to a development of better exercise interventions. Examining the mechanisms would also be beneficial to the development of all depression interventions in general.
  • Piha, Siiri (2022)
    Tiedekunta: Lääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Psykologian kandiohjelma Tekijä: Siiri Piha Työn nimi: Miten nuorten ennakkoluuloja ja rasistista käytöstä voidaan ehkäistä? Työn laji: Kandidaatintutkielma Kuukausi ja vuosi: Joulukuu 2022 Sivumäärä: 13 Avainsanat: Rasismi, ennakkoluulot, ennaltaehkäisy, nuoret Ohjaaja tai ohjaajat: Ilmari Kurki Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Muita tietoja: Tiivistelmä: Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä yhteen tietoa siitä, miten on mahdollista ehkäistä rasistia ennakkoluuloja ja rasistista käyttäytymistä nuorilla. Näkökulmana oli erityisesti se miten nuoren elämän tärkeät ihmissuhteet vaikuttavat tähän. Katsauksessa käsiteltiin vanhempien, ystävien, ikätoverien ja opettajien vaikutusta nuoren rasismiin. Lisäksi painotuksena oli, miten läheisten tahojen on mahdollista ennaltaehkäistä nuoren rasismia. Menetelmät: Katsaukseen valittiin artikkeleita, jotka tarjosivat tutkimuskysymykseen mahdollisimman laajasti tietoa ja olivat melko viimeaikaisia. Kyseessä ei siis ollut systemaattinen katsaus. Vanhin artikkeli oli vuodelta 2006 ja uusimmat tältä vuodelta (2022). Artikkeleita etsittiin esimerkiksi APA:n nettisivuilta (raising anti-racist children), joissa käsiteltiin rasismia, scopuksesta hakusanoilla ”kids” ja ”racism”, sekä tarvittaessa jo löydettyjen artikkelien sisällysluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Läheisillä ihmisillä on suuri vaikutus siihen miten nuoren ennakkoluulot muodostuvat ja kehittyvätkö ennakkoluulot rasismiksi. Läheiset tahot voivat vaikuttaa nuoren ennakkoluuloihin muun muassa avoimien keskustelujen, empatian, toisten kokemusten ymmärtämisen, sekä omien ennakkoluulojen tarkastelun ja tiedostamisen avulla. Rasismia on selitetty useilla teorioilla. Keskeisiä näistä ovat Allportin kontaktihypoteesi, ryhmien välinen ahdistus, sisä- ja ulkoryhmäteoria ja empatian puute. On kuitenkin huomattu, että monet rasismia selittävät teoriat eivät ole tarpeeksi moniulotteisia selittämään rasismia kokonaisuudessaan. Kiinnostava näkökulma tulevalle tutkimukselle olisi mahdollisesti nyt jo olemassa olevien rasismia selittävien teorioiden laajentaminen. Lisäksi suuri osa tutkimuksesta oli tehty Yhdysvalloissa, joten tulevaisuudessa olisi hyödyllistä tehdä aiheesta lisää tutkimusta, myös Yhdysvaltojen ulkopuolella.
  • Pesonen, Riina (2018)
    Tavoitteet. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tiedetään, että nielemisvaikeuksien esiintyminen Parkinson-potilailla on yleistä. He eivät kuitenkaan itse usein tunnista ongelmia nielemisessään, varsinkaan taudin varhaisvaiheissa. Kliinisestä näkökulmasta nielemisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, koska näillä potilailla on kohonnut riski muun muassa aspiraatiopneumoniaan, aliravitsemukseen sekä elämänlaadun heikentymiseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt tunnistavat nielemisvaikeutensa itsearvion perusteella, kun tuloksia verrataan kuvantamislöydöksiin. Tämän lisäksi tarkastelin, millaiset kysymykset ennustavat parhaiten nielemisongelmien esiintymistä Parkinson-potilailla. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin kolmea eri elektronista tietokantaa käyttäen, jotka olivat PubMed, Scopus ja Cumulative Index to Nursing and Allied Health Literature (EBSCO). Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset termit dysphagia, swallowing disorders/deglutition disorders, Parkinson’s disease ja evaluation/assessment. Valintakriteereiden mukaisesti tutkimukseen valikoitui kuusi vuosina 2007-2018 julkaistua tutkimusartikkelia, jotka olivat kaikki englanninkielisiä, vertaisarvioituja sekä ilmaiseksi saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston tietojärjestelmän kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiintyi jonkin verran vaihtelua siinä, kuinka hyvin Parkinson-potilaat tunnistivat nielemisvaikeutensa itsearvioinnin perusteella. Nielemisvaikeuksien esiintymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten motoristen oireiden vaikeusaste ja tutkittavien korkea ikä, mikä on voinut vaikuttaa aineistoni vaihteleviin tuloksiin. Lisäksi nielemisvaikeuksien määritelmät artikkeleissa eivät olleet johdonmukaisia. Osassa tutkimusartikkeleista esiintyi jopa merkittävää nielemisvaikeuksien oireiden tunnistamisen heikkoutta, ja näissä artikkeleissa myös hiljaisen aspiraation esiintyminen Parkinson-potilailla oli yleisempää. Subjektiivisesti parhaiten nielemisvaikeuksia Parkinson-potilailla pystyttiin tunnistamaan kattavammilla kyselylomakkeilla tai tarkennetummilla kysymyksillä.
  • Salo, Netta (2020)
    Work meaningfulness has been under increasing interest in the field of organizational psychology during the last years. Stronger experience of work meaningfulness have been found to correlate for example with job satisfaction, work engagement and workplace commitment. Due to these benefits, the organizations have also started to realize the importance of ensuring the meaningfulness of work for employees. However, the scholars lack mutual agreement of ways of increasing work meaningfulness. The goal of this thesis is to provide further knowledge of these means by integrating existing theoretical and empirical literature. This thesis was conducted as a review. The main sources of the thesis were recent review articles and empirical studies. Furthermore, this thesis investigates large number of theoretical papers on work meaningfulness. The primary database of references used in this review was Google Scholar. Research findings suggest that employee work meaningfulness can be improved in multiple ways. Based on the review, organizational ways of increasing meaningfulness are possible on the areas of job design, social environment and organizational practices. In particular, the studies demonstrate the importance of job crafting and task significance. Moreover, organizational culture and climate seem to correlate with experienced meaningfulness. All in all, based on this thesis, the importance of a holistic approach to work meaningfulness can be emphasized. Finally, the review highlights the importance of conducting more research based on meaningful work, especially with empirical and longitudinal settings. This additional research would greatly help organizational scholars to put the accumulated knowledge into practice.
  • Hiltunen, Saara (2024)
    Tunteet eli emootiot ohjaavat käyttäytymistämme monin tavoin. Emootioiden synnystä on historian aikana esitetty useita teorioita. Viimeisen 30 vuoden aikana kahdella teoriasuuntauksella, perustunneteorialla ja konstruktionistisella tunneteorialla, on ollut suurin painoarvo affektiivisessa neurotieteessä. Perustunneteorian mukaan ihmisillä on pieni määrä evolutiivisesti kehittyneitä emootioita, joille voidaan löytää toisistaan erottuvat fysiologiset ja neuraaliset korrelaatit. Konstruktionistisen teorian mukaan emootiot muodostuvat tilannesidonnaisesti aiemman kokemuksen ja kehon fysiologisen tilan perusteella. Sen mukaan eri emootiot syntyvät samoissa neuraalisissa järjestelmissä, ja myös sama emotionaalinen kokemus voi syntyä eri tavoin aivoissa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa vertaillaan näitä teorioita aivokuvantamisnäytön pohjalta ja tarkastellaan, onko perustunneteoria enää ajankohtainen. Katsauksessa esitellyissä tutkimuksista osa on fMRI-datasta tehtyjä meta-analyyseja ja osa yksittäisiä aivotutkimuksia. Vaihtelevista teoreettisista oletuksista ja metodologiasta johtuen tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Aivokuvantamisnäytön perusteella on kuitenkin selvää, että emootiot syntyvät laaja-alaisissa ja monelta osin päällekkäisissä neuroverkostoissa, tukien enemmän konstruktionistista teoriaa. Teoriat eivät silti ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Aivojemme monimutkaisuus mahdollistaa sekä synnynnäisten että opittujen tekijöiden yhteispelin emotionaalisissa prosesseissa. Perustunteiden ja konstruktionistisen tunneteorian yhdistäminen tai uudet mallit voivat tuoda syvempää ymmärrystä siitä, miten aivot prosessoivat tunteita eri tilanteissa.
  • Rinkinen, Juuso (2020)
    Tavoitteet: Mobiilisovellusten käyttö yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Mobiilisovellusten yleistyessä on oleellista tutkia, voidaanko niitä käyttää apuna terveyden edistämisessä. Kansantautien ehkäisyä varten on oleellista edistää ihmisten terveellisiä elämäntapoja, kuten syömis- ja liikuntakäyttäytymistä. Tämä tutkielma käsittelee mobiilisovellusten vaikutusta syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen ja pyrkii vastaamaan kysymyksiin, vaikuttavatko mobiilisovellukset kyseisiin elämäntapoihin ja jos vaikuttavat niin millä tavalla. Kyseistä aihetta on tutkittu laajalti, vaikka se onkin suhteellisen uusi tutkimusalue, mutta lisää tutkimusta tarvitaan, jotta mobiilisovellusten yhteys elämäntapoihin muodostuisi entistä selkeämmäksi. Tämän yhteyden tutkiminen voi mahdollistaa älylaitteiden välityksellä toteutettavien interventioiden toteuttamisen entistä tehokkaammin jatkossa. Menetelmät: Tässä tutkielmassa tarkasteltiin mobiilisovellusten ja syömis- ja liikuntakäyttäytymisen yhteyksiä kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkielma tarkasteli aiheesta tehtyjä aiempia tutkimuksia, katsauksia sekä meta-analyysejä ja näiden avulla loi kokonaiskuvan mobiilisovellusten vaikutuksista kyseisiin elämäntapoihin. Tulokset ja johtopäätökset: Mobiilisovellusten yhteyksistä syömis- tai liikuntakäyttäytymiseen ei voida olla varmoja. Tutkielmassa mukana olevat tutkimukset ja katsaukset antoivat epäjohdonmukaisia tuloksia, joidenkin löytäessä positiivisen yhteyden mobiilisovellusten ja syömisen ja/tai fyysisen aktiivisuuden välille. Epäjohdonmukaiset tulokset johtuivat mahdollisesti tutkimusten välisistä erilaisista määritelmistä terveelliselle syömiselle ja liikuntakäyttäytymiselle, joka vähensi tutkimusten välistä validiteettia. Epäjohdonmukaisten tulosten vuoksi on perusteltua tutkia kyseistä aihetta jatkossa vielä lisää ja tätä varten määritellä tarkemmin käsitteet, jota tutkimus käsittelee. Mielenkiintoisena tulevaisuuden tutkimusaiheena on vanhempien ikäryhmien tutkiminen ja mobiilisovellusten käyttö heidän terveytensä edistämiseksi, tutkimuksen ollessa vähäistä vanhempien ikäryhmien kohdalla. Viimeisenä johtopäätöksenä on pelillistämisen ja teorioiden käyttö ja niiden mahdolliset hyödyt. Pelillistäminen on tapa luoda mobiilisovelluksista viihdyttävämpiä ja paremmin mukaansatempaavia, joka voi tehostaa mobiilisovellusten kautta toteutettuja interventioita ja terveellisten elämäntapojen edistämistä. Teorioita käytetään apuna sovellusten kehittämisessä entistä tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi, niiden selittäessä mitkä tekijät ihmiset kokevat vaikuttavina ja miten ihmisten käyttäytymiseen voi vaikuttaa. Tämän vuoksi on perusteltua vielä tulevaisuudessa tutkia lisää pelillistämistä ja teorioiden käyttöä mobiilisovelluksissa ja kuinka niitä voidaan käyttää hyödyksi sovelluksia kehittäessä.
  • Raino, Irene (2023)
    Tavoitteet. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan monikielisten lasten puhumaan oppimisen tutkimusta puheen tuotannon ja ymmärtämisen näkökulmasta. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt lasten kaksikielisyyteen. Tämä katsaus kokoaa viimeaikaisen tutkimuksen tuloksia 7-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten monikielisyydestä. Katsaus tuo esiin tutkimusaiheen nykytilan ja tarjoaa näkökulmia tulevaisuuden tutkimussuuntien ja -tarpeiden löytämiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, eroavatko monikieliset lapset yksi- ja kaksikielisistä verrokeistaan puheen tuoton ja ymmärtämisen sekä sanavaraston osalta. Menetelmät. Tutkimuskirjallisuus haettiin Scopus-tietokannasta hakusanoilla (trilingual* OR multilingual*) AND child* AND (language OR language development OR language acquisition) AND NOT bilingual*. Haku kohdistettiin englanninkielisiin, enintään viisitoista vuotta sitten julkaistuihin artikkeleihin. Lisäksi tarkasteltiin näin löytyneiden artikkelien lähdeluetteloita. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulokset monikielisen ympäristön vaikutuksista puhumaan oppimiseen ovat ristiriitaisia. Enin osa tutkimuksista tuo esiin monikielisten lasten kielitaidon rajallisuuden kaksikielisiin lapsiin verrattuna kaikilla mitatuilla osa-alueilla. Toisaalta useat tutkimukset päätyivät siihen, että merkitsevää eroa ei löytynyt monikielisten ja yksi- tai kaksikielisten verrokkien kielellisten taitojen välillä. Yhdessä monikieliset jopa suoriutuivat kaksikielisiä paremmin sanavaraston osalta. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole pohdittu eri kielikombinaatioiden vaikutusta lasten monikielisyyteen: miten esimerkiksi eri kielikuntia edustavat kielet lapsen kieliympäristössä vaikuttavat sanavaraston muotoutumiseen sekä puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Lisäksi tulisi tarkastella, millä tavoin eri kielten yhdistelmät lasten monikielisessä ympäristössä vaikuttavat kielellisten taitojen siirtymiseen kielten välillä.
  • Hämynen, Meri (2022)
    Tavoitteet Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on erityisen korkea riski sairastua masennukseen. Korkean riskin uskotaan perustuvan syrjinnän kokemisesta johtuvaan lisääntyneeseen kuormitukseen. Koska myös muut vähemmistöt - kuten etniset vähemmistöt – kokevat syrjintää ja yksilö voi kuulua useaan vähemmistöön samaan aikaan, on pohdittu, kumuloituuko eri vähemmistöasemiin liittyvä kuormitus yhteen ja johtaako tämä yhä heikompaan mielenterveyteen. Tässä katsauksessa selvitetään lisääkö sekä seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä nuoruudessa. Lisäksi perehdytään vähemmistöstatusten kanssa ilmeneviin suojaaviin tekijöihin ja arvioidaan, onko jonkin tai joidenkin vähemmistöasemien vaikutus masennusoireiden esiintyvyyteen voimakkaampi kuin toisten. Menetelmät Katsauksen lähdemateriaali hankittiin etsimällä artikkeleita Google Scholas -tietokannasta. Käytettyjä hakusanoja olivat ”sexual minority”, ”ethnic minority”, ”depression”, ”multiple minorities” ja ”adolescence”. Tulokset ja johtopäätökset Tuloksissa esiintyi merkittävää vaihtelua. Osa tuloksista tuki havaintoa, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisäsi masennusoireiden esiintyvyyttä, kun taas osa havaitsi, että esiintyvyys olikin pienempi suhteessa valkoiseen valtaväestöön. Katsauksen tutkimukset eivät ottaneet kantaa siihen, vaikuttaako joku tai jotkin vähemmistöasemista masennusoireiden ilmenemiseen toisia enemmän. Itsemyötätunnon, resilienssiä edistävän kasvatustavan ja vakaan etnisen identiteetin havaittiin toimivan suojaavina tekijöinä. Katsauksen tulosten perusteella ei voida tehdä selkeää päätelmää siitä lisääkö sekä etniseen vähemmistöön että seksuaalivähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä tai onko jonkin vähemmistöaseman vaikutus voimakkaampi kuin toisten. Sen sijaan tulokset korostivat suojaavien tekijöiden merkitystä ja tukevat vähemmistönuorille suunnattujen tukipalveluiden saatavuuden parantamista sekä tietoisuuden ja selviytymistaitojen lisäämistä koulutuksien ja työpajojen avulla.
  • Anttila, Elina (2021)
    Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on neurologinen häiriö, johon liittyy sosiaalisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen ongelmia sekä toistavia käyttäytymismalleja, mielenkiinnon kohteita ja toimintoja. Kielellisiltä taidoiltaan autismikirjon lapset ovat heterogeeninen joukko. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että osalla autismikirjon lapsista on morfosyntaktisissa taidoissa samantyyppisiä haasteita kuin lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Morfosyntaktisten taitojen puutteet voivat vaikuttaa autismikirjon lapsen ekspressiiviseen ja reseptiiviseen kielitaitoon sekä käyttäytymiseen, oppimiseen ja sosiaaliseen suoriutumiseen. Muun muassa kehityksellisessä kielihäiriössä ilmenevien morfosyntaktisten vaikeuksien kuntoutuksesta on jo olemassa jonkin verran tutkimusta, mutta autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutukseen liittyvä tutkimus on vähäisempää. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaista kuntoutusta puhuvien autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kehittämiseen keskittyvässä tutkimuksessa on käytetty ja millaisia tuloksia kuntoutuksella on saavutettu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakulausekkeella (synta* OR morphosynta* OR gramma*) AND (autis* OR ASD OR asperger) AND (therap* OR treat* OR interven*) AND (children OR adolescent*). Aineistoksi valikoitui viisi vuosina 2010–2020 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kahdessa aineiston tutkimuksessa vertailtiin implisiittisiä ja eksplisiittis-implisiittisiä kuntoutusmenetelmiä, yhdessä käytettiin värisemantiikkaa ja kahdessa yhdistettiin implisiittisiä menetelmiä sekä kuvien systemaattista käyttöä. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutusmenetelmät eivät jakautuneet kaikilta osin yksiselitteisesti implisiittisiin ja eksplisiittisiin menetelmiin. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa autismikirjon lasten morfosyntaktisiin taitoihin. Aineiston perusteella eksplisiittiset ja eksplisiittis-implisiittiset menetelmät vaikuttavat olevan pelkkiä implisiittisiä menetelmiä tehokkaampia autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutuksessa. Aineiston vähäisyyden ja tutkimusten metodologisten rajoitteiden vuoksi tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta.
  • Sairanen, Veronika (2020)
    Objectives Over the past decade the importance of psychological phenomena as part of political behavior has begun to be recognized and research on the subject has increased. The formation of political opinions is influenced by several psychological factors and individual characteristics of information processing. Studies have found that thinking style is associated with political orientation and with what type of needs motivate cognition. Thinking style and motivation together effect how information is viewed and what type of influences are adopted. Rejecting new information and accepting false news can have a problematic effect on political opinion-forming. The purpose of this review is to explain how political opinions are formed and what kind of differences in processing result in political differences. There is also an interest in what kinds of heuristics can influence opinion forming. Psychological factors that are examined include thinking style, epistemic and existential motivation, as well as rejection of science and acceptation of false information. Methods Studies were found using Helka-, PubMed- and Google Scholar databases and search terms "analytic thinking" + "political orientation", "fake news" + "political orientation" and "political psychology" + ”motivation”. In addition, articles were discovered with a manual search from the reference lists of found studies. Conclusions Several studies have found a link between intuitive thinking and conservative political orientation, but there are some differing results. Intuitive thinking could also be associated with epistemic and existential motivation, which have also been found to be stronger among politically conservative. Intuitive thinking together with epistemic and existential motivation expose to heuristics that influence the formation of political opinions. Furthermore, the rejection of information is also more common among intuitive and conservative people. The results regarding the predisposition to accept false news as true and its relation to thinking style and political orientation are more controversial and require further research. Studying the interaction of thinking style, motivation and stance on information could in future shed light on which psychological tendencies and characteristics can potentially lead to diverse political behavior.
  • Mäkinen, Jenna (2017)
    Multiple sclerosis (MS) is an autoimmune disease, which usually has its onset in early adulthood. Both physical and neuropsychological symptoms are related to MS. Neuropsychological symptoms include cognitive and behavioral symptoms, and up to 65% of MS patients suffer from cognitive symptoms. The most common cognitive symptoms in literature are deficits in memory functions and information processing speed, and impairments in visual learning. The most often reported behavioral symptoms are instability, irritability, and inflexibility. There have been many attempts to find effective treatment and rehabilitation methods. Previously, studies of neuropsychological rehabilitation of MS were primarily concerned of rehabilitation of memory and learning ability functions whereas currently, the interest seems to be in the treatment possibilities of attentional processes and information processing speed. Pharmacological treatments (e.g. acetylcholinesterase inhibitor and natalizumab) for neuropsychological symptoms in MS have also been tested. Changes in behavior and habits may also be needed for relieving symptoms. It is possible to increase brain activation of MS patients with neuropsychological rehabilitation, and by using fMRI it has been shown that the brain of MS patients compensate the impaired brain functioning by increasing the brain activation. Rehabilitation is used to improve and maintain patient’s quality of life and ability to work. Neuropsychological rehabilitation may have long-term positive effects on patient’s quality of life. The purpose of this review is to consider what is currently known about the treatment and rehabilitation possibilities of the neuropsychological symptoms in multiple sclerosis. Problems with the studies conducted so far are small number of subjects and controls, and conflicting results between studies. That is why it is important to conduct more studies in order to find suitable and effective treatment and rehabilitation methods for neuropsychological symptoms in MS.
  • Hirvonen, Veera (2018)
    Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, miten autismikirjon häiriö vaikuttaa tunteiden havaitsemiseen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia eroja eri tunnetilojen havaitsemisessa autismikirjon häiriön lapsilla ja nuorilla on. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu henkilöiden, joilla on autismikirjon häiriö, havaitsevan muiden ihmisten tunnetiloja poikkeavasti. Aspergerin oireyhtymä-diagnoosin saaneilla henkilöillä on havaittu olevan vaikeuksia jopa perustunteiden tunnistamisessa. Autismikirjon henkilöiden on havaittu tunnistavan iloisen kasvonilmeen lähes yhtä hyvin kuin tyypillisesti kehittyneet henkilöt, mutta esimerkiksi pelon tunnistaminen on heille vaikeampaa. Tämän lisäksi autismikirjon henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa tunnetilan tunnistamiseen. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku suoritettiin helmikuussa 2018 kahdessa eri tietokannassa hakulausekkeella ”((autis* OR asd) AND emotion*) AND (reception OR recognition OR perception)”. Artikkeleita löytyi yhteensä 172 kappaletta, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Kuudessa tutkimuksessa havaittiin autismikirjon lasten ja nuorten tunnistavan muiden ihmisten tunnetiloja merkitsevästi heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet koehenkilöt. Ilo oli useassa tutkimuksessa autismikirjon henkilöille helpompi tunnistaa kuin kielteiset tunteet, kuten suru, viha ja pelko. Toisaalta, myöskin ilon tunnistaminen kasvonilmeistä oli autismikirjon henkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin tyypillisesti kehittyneille verrokeille yhdessä tutkimuksessa. Lisäksi ilon tunnistaminen kehon liikkeestä oli autismikirjon koehenkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin negatiivisten tunteiden tunnistaminen. Suurimmassa osassa katsaukseen valikoituneista tutkimuksista oli tutkittu ainoastaan hyvätasoisia autismikirjon henkilöitä. Tämän vuoksi katsauksen tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko autismikirjoa, ja tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös heikkotasoisempien autismikirjon henkilöiden kykyä tunnistaa muiden ihmisten tunnetiloja. Lisäksi suurin osa tähän katsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista tutki perustunteiden havaitsemista. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää ja erotella myöskin kompleksisten tunteiden havaitsemista autismikirjon häiriössä.
  • Lindell, Helena (2022)
    Tavoitteet. Muistisairauksiin liittyvä kognition etenevä rappeutuminen johtaa kommunikaatiokyvyn heikkenemiseen, jolloin vastuu kommunikaation onnistumisesta siirtyy yhä enemmän muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuskumppaneille. Lähes kaikilla muistisairailla ihmisillä esiintyy jossakin sairauden vaiheessa myös käytösoireita, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan ja kuormittavat heidän hoitajiaan. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitajien kommunikaatiokoulutus parantaa niitä tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kommunikaatioon muistisairaiden ihmisten kanssa. Tässä tutkielmassa kuvataan koulutusinterventioita ja selvitetään, onko hoitajien kommunikaatiokoulutuksella vaikutusta myös muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen ja heidän hoitajiensa kokemaan kuormittuneisuuteen. Menetelmät. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakulausekkeena oli ("com-municat* train*" OR "communicat* educat*" OR "communicat* intervent*" OR "communicat* teach*") AND (dement* OR "memory disorder*" OR alzheimer*) AND (nurs* OR "formal caregiver*"). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleissa kuvatut koulutusinterventiot olivat sisällöltään ja metodeiltaan hyvin erilaisia. Niillä kaikilla todettiin olleen myönteisiä vaikutuksia. Hoitajien kommunikaatioon liittyvät tiedot ja taidot paranivat interventioiden jälkeen kunkin intervention tavoitteiden mukaisesti. Neljässä viidestä tutkimuksesta, joissa arvioitiin vaikutuksia muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen, havaittiin merkittäviä myönteisiä muutoksia. Kaikissa hoitajien hyvinvointia arvioineissa tutkimuksissa todettiin intervention jälkeen joko kuormittuneisuuden kokemuksen vähenemistä tai minäpystyvyyden kokemuksen vahvistumista.
  • Turkia, Mirva (2018)
    Objectives. Multisystemic therapy (MST) is one of the most studied interventions for adolescent conduct disorder and new results of the efficacy of it is published every year. Earlier reviews have come up to some extent with inconsistent results of the efficacy of MST. The objectives of this thesis were to view the most recent findings of treating adolescent conduct disorders with MST, to evaluate the reliability of this information and especially view those factors that make MST an efficient intervention. Methods. Background information, latest reviews, meta-analyses and randomised controlled trials were searched from Pubmed and Helka databases. Three of the most recent reviews or meta-analyses and six randomised controlled trials which were published after the latest review were included. Results and conclusions. The results of the efficacy of MST were mostly positive, but partly inconsistent. There was some variation in the quality of research methods and the accuracy of reporting the results which influenced the results of this review. The most efficient factors in MST were directing the treatment towards parenting skills as well as the multi-sidedness, flexibility and continuous follow- up of the efficacy of the treatment. If the treatment as usual is of good quality, MST may not bring any added value. All in all, MST is a useful intervention especially if there is not suitable clinical pathway for adolescent conduct disorder already.
  • Moisio, Henni (2020)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä yhteyksiä on musiikin ja puheen rytmin välillä. Lisäksi haluttiin tutkia, millä tavoin musiikilla ja musiikin rytmillä voi tukea puheen havaitsemista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin ja puheen rytmiä yhdistävän ainakin tietynlainen metrinen rakenne, joka esiintyy puheessa sanapainojen kautta. Lisäksi musiikin ja sen rytmin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu mm. tukevan afasian kuntoutusta ja helpottavan kielen syntaktisten rakenteiden hahmottamista kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivillä lapsilla. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Neljän tutkimusartikkelin aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä, teemaan vahvasti linkittyneitä termejä speech, music ja rhythm. Kaikissa tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin musiikkia ja puheen rytmisiä ominaisuuksia. Tutkielmassa tultiin siihen tulokseen, että musiikin ja puheen rytmi ovat hierarkkisesti järjestäytyneitä ja puheen rytmi vastaa jollain tapaa musiikin metristä rytmiä. Lisäksi tutkimusartikkeleissa todettiin musiikin rytmin havaitsemisen olevan usein parempaa, jos tutkittavalla oli musiikkitaustaa tai hän oli harjoitellut musiikin rytmikuviota. Rytmikuvion harjoittelu paransi rytmin havaitsemista myös puheessa. Musiikin harrastuneisuus ja musiikkitausta voivatkin todennäköisesti parantaa puheen rytmin ja siinä esiintyvien tavujen ja äänteiden havaitsemista.
  • Railio, Pipsa (2023)
    Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on kehityksellinen keskushermoston häiriö, joka vaikuttaa yksilön tapaan olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaikuttavat yksilön osallistumismahdollisuuksiin, sosiaalisten suhteiden rakentamiseen sekä elämänlaatuun. Musiikki-interventiot saattavat aiempien tutkimusten perusteella tarjota työkalun sosiaalisten vuorovaikutushaasteiden kuntoutukseen. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin musiikkia hyödynnetään autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa. Lisäksi tavoitteena on tarkastella, kuinka vaikuttavia musiikkia hyödyntävät interventiot ovat kyseisten haasteiden kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin helmikuussa 2023 OvidMedline ja Scopus -tietokannoista. Hakulausekkeena käytettiin (autism* OR autistic*) AND (music* OR music therapy) AND (“social skill*” OR “social behav*”’). Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka olivat julkaistu vuosina 2014–2023. Aineistoa analysoitiin kokoamalla ja taulukoimalla tutkimusten keskeiset asiat sekä peilaamalla niitä tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikkia hyödynnettiin autismikirjon sosiaalisten vuorovaikutusvaikeuksien kuntoutuksessa pitkälti musiikkiterapian muodossa. Interventioissa painottui aktiivinen musiikin luominen yhdessä hyödyntäen erilaisia soittimia sekä laulamista. Interventioissa oli suurta vaihtelua sisällön sekä keston kannalta. Interventioiden tulokset olivat hieman vaihtelevia sosiaalisen vuorovaikutuksen kehityksen kannalta. Suuressa osassa tutkimuksia havaittiin kuitenkin positiivista kehitystä lasten vuorovaikutuksessa sekä sosiaalisissa taidoissa. Tulosten perusteella musiikin käyttö interventioissa on monipuolinen työkalu, joka voi kannustaa erityisesti vuorotteluun vertaisten kanssa sekä tukea jaetun tarkkaavuuden taitojen kehittämistä. Tulosten yleistettävyyden sekä menetelmien kehittämisen kannalta tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää eri ikäryhmistä sekä interventioista.
  • Holttinen, Meri (2017)
    Abstract Objective. Strokes are common diseases, and the stroke survivals may suffer from many symptoms that affect their everyday living. Efforts are made to develop efficient interventions for stroke survivals, some of which make use of the therapeutic effects of music. Music activates and increases blood flow in widespread neuronal networks and engaging in musical activities is correlated with neuroplastic changes in healthy subjects. This thesis presents findings of music supported interventions and their effects on the performance of stroke patients with different types of outcome measures. Method. This thesis is a review including studies examining the effects of music supported interventions on physical, social, cognitive or psychological functioning after stroke. Results and conclusions. The results suggest that music and especially rhythmic music facilitates the rehabilitation of gait after stroke. The studies examining the effects of music on cognitive and psychological functioning after stroke are underrepresented, but there is some evidence suggesting that music improves memory, attention and mood. Using music in stroke rehabilitation is a promising option, and it can readily be integrated in an existing rehabilitation program. In addition, merely listening to music as a part of the rehabilitation is feasible with minimal resources.