Browsing by Title

Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on neurologinen häiriö, johon liittyy sosiaalisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen ongelmia sekä toistavia käyttäytymismalleja, mielenkiinnon kohteita ja toimintoja. Kielellisiltä taidoiltaan autismikirjon lapset ovat heterogeeninen joukko. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että osalla autismikirjon lapsista on morfosyntaktisissa taidoissa samantyyppisiä haasteita kuin lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Morfosyntaktisten taitojen puutteet voivat vaikuttaa autismikirjon lapsen ekspressiiviseen ja reseptiiviseen kielitaitoon sekä käyttäytymiseen, oppimiseen ja sosiaaliseen suoriutumiseen. Muun muassa kehityksellisessä kielihäiriössä ilmenevien morfosyntaktisten vaikeuksien kuntoutuksesta on jo olemassa jonkin verran tutkimusta, mutta autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutukseen liittyvä tutkimus on vähäisempää. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaista kuntoutusta puhuvien autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kehittämiseen keskittyvässä tutkimuksessa on käytetty ja millaisia tuloksia kuntoutuksella on saavutettu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakulausekkeella (synta* OR morphosynta* OR gramma*) AND (autis* OR ASD OR asperger) AND (therap* OR treat* OR interven*) AND (children OR adolescent*). Aineistoksi valikoitui viisi vuosina 2010–2020 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kahdessa aineiston tutkimuksessa vertailtiin implisiittisiä ja eksplisiittis-implisiittisiä kuntoutusmenetelmiä, yhdessä käytettiin värisemantiikkaa ja kahdessa yhdistettiin implisiittisiä menetelmiä sekä kuvien systemaattista käyttöä. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutusmenetelmät eivät jakautuneet kaikilta osin yksiselitteisesti implisiittisiin ja eksplisiittisiin menetelmiin. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa autismikirjon lasten morfosyntaktisiin taitoihin. Aineiston perusteella eksplisiittiset ja eksplisiittis-implisiittiset menetelmät vaikuttavat olevan pelkkiä implisiittisiä menetelmiä tehokkaampia autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutuksessa. Aineiston vähäisyyden ja tutkimusten metodologisten rajoitteiden vuoksi tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta.

Multiple sclerosis (MS) is an autoimmune disease, which usually has its onset in early adulthood. Both physical and neuropsychological symptoms are related to MS. Neuropsychological symptoms include cognitive and behavioral symptoms, and up to 65% of MS patients suffer from cognitive symptoms. The most common cognitive symptoms in literature are deficits in memory functions and information processing speed, and impairments in visual learning. The most often reported behavioral symptoms are instability, irritability, and inflexibility. There have been many attempts to find effective treatment and rehabilitation methods. Previously, studies of neuropsychological rehabilitation of MS were primarily concerned of rehabilitation of memory and learning ability functions whereas currently, the interest seems to be in the treatment possibilities of attentional processes and information processing speed. Pharmacological treatments (e.g. acetylcholinesterase inhibitor and natalizumab) for neuropsychological symptoms in MS have also been tested. Changes in behavior and habits may also be needed for relieving symptoms. It is possible to increase brain activation of MS patients with neuropsychological rehabilitation, and by using fMRI it has been shown that the brain of MS patients compensate the impaired brain functioning by increasing the brain activation. Rehabilitation is used to improve and maintain patient’s quality of life and ability to work. Neuropsychological rehabilitation may have long-term positive effects on patient’s quality of life. The purpose of this review is to consider what is currently known about the treatment and rehabilitation possibilities of the neuropsychological symptoms in multiple sclerosis. Problems with the studies conducted so far are small number of subjects and controls, and conflicting results between studies. That is why it is important to conduct more studies in order to find suitable and effective treatment and rehabilitation methods for neuropsychological symptoms in MS.

Tavoitteet. Muistisairauksiin liittyvä kognition etenevä rappeutuminen johtaa kommunikaatiokyvyn heikkenemiseen, jolloin vastuu kommunikaation onnistumisesta siirtyy yhä enemmän muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuskumppaneille. Lähes kaikilla muistisairailla ihmisillä esiintyy jossakin sairauden vaiheessa myös käytösoireita, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan ja kuormittavat heidän hoitajiaan. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitajien kommunikaatiokoulutus parantaa niitä tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kommunikaatioon muistisairaiden ihmisten kanssa. Tässä tutkielmassa kuvataan koulutusinterventioita ja selvitetään, onko hoitajien kommunikaatiokoulutuksella vaikutusta myös muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen ja heidän hoitajiensa kokemaan kuormittuneisuuteen. Menetelmät. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakulausekkeena oli ("com-municat* train*" OR "communicat* educat*" OR "communicat* intervent*" OR "communicat* teach*") AND (dement* OR "memory disorder*" OR alzheimer*) AND (nurs* OR "formal caregiver*"). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleissa kuvatut koulutusinterventiot olivat sisällöltään ja metodeiltaan hyvin erilaisia. Niillä kaikilla todettiin olleen myönteisiä vaikutuksia. Hoitajien kommunikaatioon liittyvät tiedot ja taidot paranivat interventioiden jälkeen kunkin intervention tavoitteiden mukaisesti. Neljässä viidestä tutkimuksesta, joissa arvioitiin vaikutuksia muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen, havaittiin merkittäviä myönteisiä muutoksia. Kaikissa hoitajien hyvinvointia arvioineissa tutkimuksissa todettiin intervention jälkeen joko kuormittuneisuuden kokemuksen vähenemistä tai minäpystyvyyden kokemuksen vahvistumista.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä yhteyksiä on musiikin ja puheen rytmin välillä. Lisäksi haluttiin tutkia, millä tavoin musiikilla ja musiikin rytmillä voi tukea puheen havaitsemista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet musiikin ja puheen rytmiä yhdistävän ainakin tietynlainen metrinen rakenne, joka esiintyy puheessa sanapainojen kautta. Lisäksi musiikin ja sen rytmin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu mm. tukevan afasian kuntoutusta ja helpottavan kielen syntaktisten rakenteiden hahmottamista kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivillä lapsilla. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Neljän tutkimusartikkelin aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä, teemaan vahvasti linkittyneitä termejä speech, music ja rhythm. Kaikissa tutkimusartikkeleissa tarkasteltiin musiikkia ja puheen rytmisiä ominaisuuksia. Tutkielmassa tultiin siihen tulokseen, että musiikin ja puheen rytmi ovat hierarkkisesti järjestäytyneitä ja puheen rytmi vastaa jollain tapaa musiikin metristä rytmiä. Lisäksi tutkimusartikkeleissa todettiin musiikin rytmin havaitsemisen olevan usein parempaa, jos tutkittavalla oli musiikkitaustaa tai hän oli harjoitellut musiikin rytmikuviota. Rytmikuvion harjoittelu paransi rytmin havaitsemista myös puheessa. Musiikin harrastuneisuus ja musiikkitausta voivatkin todennäköisesti parantaa puheen rytmin ja siinä esiintyvien tavujen ja äänteiden havaitsemista.

Abstract Objective. Strokes are common diseases, and the stroke survivals may suffer from many symptoms that affect their everyday living. Efforts are made to develop efficient interventions for stroke survivals, some of which make use of the therapeutic effects of music. Music activates and increases blood flow in widespread neuronal networks and engaging in musical activities is correlated with neuroplastic changes in healthy subjects. This thesis presents findings of music supported interventions and their effects on the performance of stroke patients with different types of outcome measures. Method. This thesis is a review including studies examining the effects of music supported interventions on physical, social, cognitive or psychological functioning after stroke. Results and conclusions. The results suggest that music and especially rhythmic music facilitates the rehabilitation of gait after stroke. The studies examining the effects of music on cognitive and psychological functioning after stroke are underrepresented, but there is some evidence suggesting that music improves memory, attention and mood. Using music in stroke rehabilitation is a promising option, and it can readily be integrated in an existing rehabilitation program. In addition, merely listening to music as a part of the rehabilitation is feasible with minimal resources.

Tavoitteet. Musiikki ja kieli koostuvat hyvin samankaltaisista elementeistä ja niitä prosessoidaan osittain samoilla aivoalueilla ja samanlaisilla aivomekanismeilla. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jos lapset suoriutuvat musiikillisia taitoja mittaavista tehtävistä hyvin, he menestyvät usein myös kielellisissä testeissä verrokkejaan paremmin. Lukutaidon saavuttamisen kannalta erityisen tärkeässä asemassa pidetään fonologista tietoisuutta. Sen kehittäminen musiikillisten keinojen avulla on aiemmissa tutkimuksissa esimerkiksi helpottanut lukivaikeuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia musiikillisia keinoja alle kouluikäisten, tyypillisesti kehittyneiden lasten fonologisen tietoisuuden kehittämiseksi on käytetty ja miten kestoltaan ja musiikillisilta keinoiltaan erilaiset musiikki-interventiot ovat vaikuttaneet fonologisen tietoisuuden kehittymiseen. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kahdesta kansainvälisestä elektronisesta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Web of Science. Hakusanoina käytettiin valitun aiheen englanninkielisiä termejä phonological awareness, phonological skills ja music. Tuloksia rajattiin valintakriteereiden perusteella, ja päädyttiin viiteen kriteerit täyttävään interventiotutkimukseen, jotka oli julkaistu vuosina 2009-2018. Aineistosta poimittiin vastauksia erityisesti asetettuihin tutkimuskysymyksiin ja olennaisimpia asioita esitettiin myös taulukoissa. Tulokset ja johtopäätökset. Valituissa tutkimuksissa oli käytössä hyvin erilaisia musiikillisia keinoja. Useissa tutkimuksissa soitettiin instrumentteja ja laulettiin lastenlauluja. Joissakin opeteltiin alkeellisia musiikinkirjoitusmenetelmiä ja tanssittiin rytmiltään erilaisten kappaleiden tahtiin. Yhdessä tutkimuksessa lapset eivät koskeneet lainkaan fyysisiin soittimiin vaan opiskelu tapahtui tietokoneohjelman avulla. Lyhin interventio kesti 20 päivää ja pisin 13 kuukautta. Kolmessa tutkimuksessa fonologinen tietoisuus kasvoi tilastollisesti merkitsevästi jollakin mitatulla fonologisen tietoisuuden osa-alueella alku- ja loppumittauksen välillä. Selkeää vastausta siihen, mikä intervention keston ja intensiivisyyden tulisi olla, jotta fonologinen tietoisuus kasvaa tilastollisesti merkitsevästi, ei saatu. Intervention pituus ei siis suoraan ole yhteydessä sen tehokkuuteen, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin seikat, kuten todennäköisesti käytetyt menetelmät. Aiheesta tarvitaan lisää sellaista tutkimusta, jossa varioidaan sekä käytettyjä musiikillisia keinoja että intervention kestoa ja intensiivisyyttä, jotta saadaan selville millaiset interventiot kehittävät kaikkein tehokkaimmin alle kouluikäisten lasten fonologista tietoisuutta.

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että musiikin harrastaminen parantaa kuulohavaintojen erottelukykyä ja siihen liittyviä muistin, tarkkaavuuden ja ennakoivien prosessien toimintoja. Musiikin harrastamisen hyödyt ulottuvat tätä kautta myös äidinkielen ja toisen/vieraan kielen omaksumiseen. Laulut sisältävät musiikillisia elementtejä kuten melodian, ennustettavan rytmin, mutta myös sanoja. Täten musikaalisten elementtien prosessointi lauluja opetellessa voisi tukea fonologista prosessointia enemmän kuin instrumenttia soittaessa. Tutkimuksessa selvitetään voiko laulaminen tukea lasten toisen/vieraan kielen omaksumista ja mitkä mekanismit laulamisessa mahdollisesti oppimista auttavat. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin aineistohaun kautta kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta hakulausekkeella (second OR L2 OR foreign) AND language AND (learning OR acquisition) AND (singing OR song) AND (child* OR toddler OR preschool). Aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta artikkelijulkaisusta, jotka olivat ilmestyneet kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2010–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Valikoitujen kuuden tutkimusartikkelin perusteella voidaan sanoa, että laulaminen voi tukea toisen/vieraan kielen omaksumista. Neljän tutkimusartikkelin mukaan laulun avulla toista tai vierasta kieltä opetetut oppivat kieltä tilastollisesti merkitsevästi ainakin jollain mitattavalla kielen osa-alueella. Kahdessa tutkimusartikkelissa oppimista havaittiin vain niin vähän, ettei tulos ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdessäkään kuudesta tutkimuksesta ei tutkittu suoranaisesti sitä, millä mekanismeilla laulaminen tukee toisen/vieraan kielen omaksumista. Aiheesta tarvitaan lisää laadukasta tutkimustietoa. Jatkotutkimuksissa tulisi hyödyntää jo olemassa olevia tutkimuksia. Erityisesti kaivattaisiin satunnaistettuja, kontrolloituja ja kokeellisia tutkimuksia, joissa tulisi tutkia myös sitä, millä mekanismeilla laulaminen tukee toisen/vieraan kielen omaksumista.

The aim of this review is to examine the mental health of immigrants and the riskfactors as well as factors which offer resilience towards mental disorders. The previous studies on immigrants’ mental health have been bringing up elevated risk and healthy immigrant effect. I will get into the examination through these and as themes I’ll have the three-phase trajectory of immigration and heterogeneity of immigrants. The three-phase trajectory includes the following phases: pre-migration, migration and post-migration. Each phase includes specific risks and vulnerabilities. Adversities in these phases have their effects on incidence of specific mental health issues. Factors post-migration can be moderating the effects that pre-migration has. Especially refugees and asylum seekers seem to have high amounts of psychological symptoms. Risk of post-traumatic stress disorder is significantly higher amongst refugees than what it is in general population. The risk can be even ten times higher for them. Other symptoms that can be found in immigrant populations are for example anxiety and depression symptoms. Overall research indicates heterogeneity of immigrants. They differ widely by the reasons and type of immigration, age, sex and socioeconomic status. Therefore mental health of them and their psychological symptoms vary as well. The best way to affect on mental health of immigrants is when they are encountered as individuals, taking into consideration their individual needs.

Tavoitteet. Noin 10–20 %:lla lapsista tuottavan puheen kehitys ei etene ikätasoi-sesti ja heihin viitataan kirjallisuudessa myöhään puhumaan oppivina lapsina (eng. late talker). Tutkimuksissa on havaittu, että noin puolet myöhään puhumaan oppivista lapsista saavuttaa tuottavan puheen kehityksessä ikätoverinsa kolman-nen ikävuoden aikana, mutta lopuilla puhekielen ongelmat jatkuvat. Tutkimuksis-sa on esitetty, että kielellisten ongelmien kuntoutus tulisi aloittaa mahdollisimman varhain ja tästä syystä kiinnostus myöhään puhumaan oppivien lasten varhaisia tukimenetelmiä kohtaan on kasvanut. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia varhaisia tukimenetelmiä myöhään puhumaan oppiville lapsille on olemassa ja eroavatko ne puhekielen kuntouttamisessa vaikuttavuudeltaan. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, joka on aineistolähtöinen tutkimusmenetelmä, jolla tuotetaan aiempaan tietoon perustuvaa kumulatiivista tietoa. Toistettavissa olevan kirjallisuushaun hakulau-sekkeena käytettiin (late talk*) AND ((early intervention) OR (early treatment)). Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston kahdessa artikkelissa arvioitiin pu-heterapeutin toteuttamien sanojen oppimismenetelmien vaikuttavuutta lapsen tuottavaan sanastoon. Kuudessa artikkelissa tutkittiin tutkijoiden ohjeistuksella tapahtuvan vanhempien toteuttaman intervention vaikuttavuutta etenkin lapsen tuottavaan sanastoon, mutta myös laajemmin puhekielen taitojen kehitykseen. Tutkimuksissa saatiin positiivisia tuloksia intervention vaikuttavuudesta sekä tuot-tavaan että ymmärtävään puheeseen. Tutkimustulokset tukevat sitä näkemystä, että myöhään puhumaan oppivat lapset voivat hyötyä varhaisista tukimenetelmis-tä.

Tavoitteet. Mystiset kokemukset ovat harvinaislaatuisia kokemuksia, joita kuvaa vähentynyt tietoisuus itsestä ja voimakkaat yhteyden kokemukset ympäröivän maailman tai jonkin itseä suuremman voiman kanssa. Mystisiä kokemuksia pidetään yleensä hyvin merkityksellisinä, jopa elämän- ja maailmankatsomusta mullistavina kokemuksina, ja niille annetaan usein hengellisiä merkityksiä. Mystisiä kokemuksia on pyritty tutkimaan kartoittamalla tiettyjen aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä ilmeneviä hengellisiä kokemuksia sekä hengellisen harjoittamisen, erityisesti meditaation, aikaisia aivotapahtumia. Viime vuosina kiinnostavaa uutta tietoa mystisiin kokemuksiin liittyvistä aivotoiminnan muutoksista on saatu aiheuttamalla tällaisia kokemuksia niin kutsuttujen psykedeelisten aineiden avulla. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on luoda katsaus ajankohtaisiin teorioihin ja tutkimusnäyttöön mystisten kokemusten aikaisista aivotapahtumista. Menetelmät. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin hakemalla erityisesti viimeisen 20 vuoden aikana ilmestyneitä aihepiirin tieteellisiä tutkimuksia laajasti eri tietokantoja hyväksikäyttäen. Käytettyjä hakusanoja olivat muuan muassa: mystiset kokemukset ja aivokuvantamistutkimus ja mystisten kokemusten neuraaliset korrelaatit. Tulokset ja johtopäätökset. Mystisten kokemusten fenomenologiset piirteet viittaavat tunne- ja kehollista tietoa käsittelevien aivoalueiden rooliin näissä kokemuksissa, ja osalla näiden aivoalueiden toimintahäiriöistä kärsivistä ihmisistä esiintyy poikkeavia kehollisia kokemuksia, jotka saatetaan tulkita hengellisiksi tai mystisiksi. Sekä kokeneet meditaation harjoittajat että psykedeelisten aineiden vaikutuksen alla olevat henkilöt kuvaavat mystisen ykseyskokemuksen piirteet täyttäviä kokemuksia. Meditaation ja psykedeelisten aineiden piirissä tehdyn aivokuvantamistutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että mystisiin kokemuksiin saattaa liittyä aivojen lepotilaverkoston toiminnan muuttuminen tällaisten kokemusten aikana. Meditaatiotutkimuksessa lepotilaverkoston vähentynyt aktivaatio on yhdistetty mielen vaeltamisen lakkaamiseen meditatiivisen tilan aikana. Psykedeelisissä tiloissa lepotilaverkoston toiminnan vaimeneminen ja konnektiivisuuden heikentyminen on yhdistetty itsen katoamisen kokemuksiin. Lisäksi alustavaa tutkimusnäyttöä on lepotilaverkoston ja niin kutsuttujen tehtäväsuuntautuneiden aivoverkostojen keskinäisten suhteiden muuttumisesta mystisten ykseyskokemusten aikana. Meditaation harjoittaminen on pitkällinen prosessi, johon liittyy monia hienovaraisia muutoksia kokemuksessa ja aivotoiminnassa, eivätkä täysimittaiset mystiset kokemukset ole todennäköisesti tahdonalaisesti tuotettavissa tutkimusolosuhteissa. Sen sijaan psykedeelisten aineiden avulla pystytään melko luotettavasti aiheuttamaan täysimittaisia mystisiä kokemuksia laboratorio-oloissa, mikä saattaa avata uuden oven näiden kokemusten aivoperustan tutkimiseen.