Browsing by Author "Heimala, Silja"

Tämä katsaus selvittää musiikkiterapian kognitiivis-affektiivisia vaikutusmekanismeja depression hoidossa. Tavoitteena on tarkastella musiikkiterapian ja musiikin vaikutuksia depression keskeisimpien oireiden näkökulmasta. Lisäksi katsauksessa sivutaan musiikkiterapian vaikutuksia depressioon liittyvän matalan toimintakyvyn sekä sairauden kanssa usein samanaikaisesti ilmenevien ahdistuneisuusoireiden suhteen. Depression ydinoireita ovat mielialan lasku tai turtuus sekä mielihyvän puute. Musiikkiterapia ja musiikki vahvistavat positiivista affektiivisuutta, kuten ilon, hauskuuden ja toivon tunteita. Musiikkiterapia vahvistaa usein depressiossa merkittävästi heikentyneitä itsetuntoa, minäpystyvyyttä ja toimijuuden kokemusta. Musiikkiterapia tuottaa syvää rentoutumista, mikä edistää mielialan nousemista ja mielihyvän lisääntymistä. Sekä musiikkiin liittyvä käytös että itse musiikki tuottavat mielihyvää. Ryhmämuotoinen musiikkiterapia voi olla erityisen hyödyllistä sosiaalisista oireista kuten yksinäisyydestä kärsiville, sillä se luo sosiaalista koheesiota ja edesauttaa sosiaalisten suhteiden luomista. Musiikkiterapia edistää terapeuttisen allianssin muodostumista, mikä voi lisätä hoitomyönteisyyttä sekä sitoutuneisuutta hoitoon. Mielialaan ja mielihyvän puutteeseen liittyvien oireiden lisäksi depression taudinkuvaan liittyvät olennaisesti kognitiiviset oireet. Keskeisimpiä näistä on toiminnanohjauksen heikentyminen, johon liittyy oppimiskyvyn heikkeneminen, negatiivisten ajatusvinoumien vallitsevuus ja ruminaatio. Erityisesti ekspressiivinen musiikkiterapia vaatii toiminnanohjauksen prosessien laaja-alaista aktiivisuutta. Yksi musiikkiterapian keskeisimmistä vaikutusmekanismeista on neuroplastisiteetin lisääntyminen, jolloin kognitiivinen joustavuus voi parantua ja ajatusvinoumat sekä ruminaatio vähentyä. Musiikilla on potentiaalia tarkkaavaisuuden, keskittymiskyvyn ja vireystilan säätelyn prosessien kannalta, mikä mahdollistaa läsnäolon nykyhetkessä. Depressioon liittyy usein subjektiivisesti koettua ajan kulun hidastumista, jota musiikkiterapia voi nopeuttaa flow-kokemusten myötä. Musiikkia ja musiikkiterapiaa voidaan pitää eräänlaisena aikakoneena, jonka avulla pystytään sekä juurtumaan nykyhetkeen että matkaamaan menneisyyden avainhetkiin ja tarkastelemaan mielenterveyden ongelmien juurisyitä. Musiikkiterapialla onkin monia muistiin, erityisesti autobiografiseen muistiin, liittyviä vaikutusmekanismeja. Musiikkiterapia on valtavan potentiaalinen hoitomuoto, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteisille psykoterapioille ja lääkehoidolle. Erityisesti toimintakyvyn tai kognition rajotteiden kohdalla musiikkiterapia on perinteistä psykoterapiaa inklusiivisempi vaihtoehto. Musiikkiterapia on matalariskinen ja erityisen hyvin siedetty hoitomuoto. Tutkimukset ovat osoittaneet musiikkiterapian lievittävän masennusoireita keskisuurin tai suurin efektikoin standardihoidon lisänä, mutta pitkäaikainen vaikuttavuus on tosin vielä kyseenalainen. Vaikutusmekanismitutkimuksella voitaisiin selvittää, mitkä vaikutusmekanismit tehoavat minkäkin tyyppisiin depression profiileihin tai oireisiin, kuten matalaan toimintakykyyn, ahdistuneisuuteen, yksinäisyyteen tai itsetuhoisuuteen. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin hoitoa räätälöidä yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Hoidon yksilöinti lisäisi sen tehokkuutta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.