Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Ihalainen, Erika"

Sort by: Order: Results:

  • Ihalainen, Erika (2022)
    Tavoitteet. Kerronta on keskeinen sosiaalisen kielenkäytön muoto, ja sillä on merkittävä rooli jokapäiväisissä vuorovaikutustilanteissa. Erilaiset kerronnan vaikeudet ovat tavanomainen osa kehityksellisen kielihäiriön oirekuvaa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että puheterapialla voidaan vaikuttaa kielihäiriöisten lasten kerrontataitojen kuntoutumiseen, mutta kuntoutuksessa käytettävien interventioiden vaikuttavuudesta tarvitaan vahvempaa tutkimusnäyttöä. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia interventioita käytetään kielihäiriöisten lasten kerrontataitojen kuntoutuksessa, sekä tarkastella kyseisten interventioiden vaikuttavuutta. Menetelmät. Tutkielmassa käytettiin menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin Scopus-, PsycInfo- ja Ovid Medline -tietokannoista helmikuussa 2022. Hakulausekkeeksi muodostui narrat* AND (intervention* OR rehab* OR therap* OR program* OR treatment*) AND (SLI OR DLD OR dysphasi* OR "specific language impairment" OR "developmental language disorder"). Lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä vuosina 2014–2021 julkaistusta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Kielihäiriöisten lasten kerrontataitojen kuntoutuksessa käytettiin viittä erilaista interventiota, jotka perustuivat karkeasti ryhmiteltynä kolmeen menetelmään: tarinan vaiheittaiseen uudelleenkerrontaan, kerronnan rakenteiden visuaaliseen mallinnukseen ja keskustelevaan lukemiseen. Kerronnan rakenteiden visuaalinen mallinnus oli tutkielman aineistossa yleisimmin käytetty menetelmä. Interventioista valtaosa toteutettiin lähi- ja yksilökuntoutuksena, mutta yksi interventioista toteutettiin etäkuntoutuksena ja yksi ryhmäkuntoutuksena. Kaikkien tutkittujen interventioiden vaikutuksesta kielihäiriöisten lasten kerrontataidoissa tapahtui jonkin verran kehitystä. Tämän katsauksen perusteella kielihäiriöisten lasten kerrontataitojen kuntoutuksessa voidaan käyttää hyvin erilaisia interventioita, mutta interventioiden vaikuttavuudesta ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä.