Browsing by Author "Katainen, Sallamari"

Tavoitteet. Lapsen ennenaikainen syntymä on riski lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen kannalta. Vanhempien kykyä tukea keskosena syntyneen vauvan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista voivat heikentää vauvan terveyteen liittyvät huolet ja poikkeava viestintä, sekä se, jos vanhemmat eivät voi olla riittävästi läsnä lapsensa luona. Turvallinen kiintymyssuhde, jossa vanhempi vastaa tarkoituksenmukaisesti lapsen tarpeisiin, toimii myöhemmän kehityksen pohjana. Keskoslasten kanssa työskentelevän puheterapeutin on tiedettävä, miten auttaa vanhempia vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja turvallisen kiintymyssuhteen rakentamisessa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittä, mitä menetelmiä sairaaloissa käytetään keskosten ja vanhempien kiintymyssuhteen tukemiseksi ja mitkä niistä ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Millaisia menetelmiä käytetään sairaaloissa keskosen ja vanhempien välisen turvallisen kiintymyssuhteen tukemiseksi? 2. Mitkä näistä menetelmistä ovat osoittautuneet vaikuttaviksi? Haku suoritettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoissa, hakulauseke oli (preterm* OR Infant. Premature) AND (”parent-child relations” OR ”parent-child interaction*”) AND (intervention* OR therap*) AND attatchment*. Lopullinen aineisto sisältää viisi vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2006-2019, jotka käsiteltiin laadullisen soveltavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin viittä menetelmää, joiden yhtenä tavoitteena oli tukea keskoslapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta. Menetelmistä kiintymyssuhteeseen vaikuttivat positiivisesti Early Fatherhood Intervention Program, Parent Participation Improvement Program, muunneltu the Mother-Infant Transaction Program ja kenguruhoito. Video Intervention Guidance -menetelmällä ei havaittu vaikutusta kiintymyssuhteeseen. Tutkimuksissa viitattiin turvallisen kiintymyssuhteen sijaan yleisesti lapsen ja vanhemman väliseen siteeseen ja vanhemman sensitiiviseen toimintaan, joten ensimmäiseen tutkimuskysymykseen ei saatu yksiselitteistä vastausta.