Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kavander, Lotta"

Sort by: Order: Results:

  • Kavander, Lotta (2019)
    Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö (developmental language disorder; DLD) on yksi yleisimmistä lapsuudessa esiintyvistä kehityksellisistä häiriöistä. Häiriössä lapsen kokonaiskehitys etenee normaalivaihtelun rajoissa, mutta poikkeavuuksia ilmenee joko puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa tai molemmissa. Kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa laajasti kielellisiin taitoihin, ja sen yhteydessä on havaittu esiintyvän vaikeuksia muun muassa oppimisessa, psyykkisessä hyvinvoinnissa ja sosiaalisessa toiminnassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä häiriön vaikutuksista laajemmin yksilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn tarkastelemalla elämänlaatua lapsilla ja nuorilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Menetelmä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tieteellisiä tutkimusartikkeleita haettiin kahdesta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Ovid Medline. Hauissa käytettiin seuraavaa hakulauseketta: (”developmental language disorder” OR DLD OR ”specific language impairment” OR SLI OR “language impairment”) AND (“quality of life” OR HRQoL) AND (child* OR adolesc*). Lauseke tuotti seitsemän kirjallisuuskatsaukseen sopivaa artikkelia. Tulokset saatiin näitä artikkeleita analysoimalla. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsilla ja nuorilla, joilla oli kehityksellinen kielihäiriö, havaittiin useassa tutkimuksessa olevan heikompi elämänlaatu kuin tyypillisesti kehittyneillä lapsilla ja nuorilla. Tarkemmin tarkasteltuna heikentynyt elämänlaatu ilmeni osassa tutkimuksista seuraavilla osa-alueilla: sosiaalinen toiminta, psyykkinen hyvinvointi ja tunne-elämän toiminnot, kouluun liittyvä toiminta, itsenäisyys sekä fyysinen hyvinvointi ja motorinen toiminta. Tutkimusten välillä oli kuitenkin jonkin verran vaihtelevuutta ja ristiriitaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kehityksellisellä kielihäiriöllä voi olla moninaisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn, ja tämä olisi keskeistä ottaa huomioon arvioinnissa sekä kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.