Browsing by Author "Lehto, Tuuli"

Tavoitteet. Tutkimustieto vahvistaa, että monet kommunikaatiokäyttäytymistavat vaikuttavat käsitykseen viestijän sukupuolesta. Harvat kirjallisuuden raportit kuitenkaan kuvaavat sitä, miten tätä tietoa sovelletaan puhe- ja viestintäterapiaprotokollissa transsukupuolisten naisten feminisaatiossa ja kuinka tarkasti kliininen käytäntö noudattaa jo olemassa olevia ja tutkittuja lähestymistapoja. Tämän katsaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, mitä menetelmiä ja tavoitteita julkaistuissa transsukupuolisten naisten ääniterapiaa koskevissa tutkimuksissa on käytetty sekä miten interventiot ovat ajallisesti rakentuneet. Tämän katsauksen tulosten perusteella saadaan tietoa siitä, toteuttavatko transsukupuolisten naisten äänen feminisaatioon tähtäävät ääniterapiat jo olemassa olevia hoitoprotokollia, ja miten niissä sovelletaan tutkittuja kommunikaatiokäyttäytymistapoja. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin Scopus-tietokannasta maaliskuussa 2021. Hakulausekkeessa käytettiin monipuolisesti transsukupuolisiin naisiin ja ääniterapiaan viittaavia termejä. Tutkielman aineistoksi valikoitui lopulta viisi valinta- ja poissulkukriteerien mukaista 2007–2018 julkaistua alkuperäistutkimusta. Tutkimuksia analysoitiin soveltaen sisällönanalyysin keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin viiden tutkimuksen avulla transsukupuolisten naisten ääniterapioiden ajallista rakennetta sekä niissä käytettyjä menetelmiä ja tavoitteita. Tutkimuksissa käytetyissä menetelmissä ja tavoitteissa havaittiin tutkimusten välillä eroja ja yhtäläisyyksiä. Useimmin käytetyiksi menetelmiksi nousivat Gelferin luoma ääniterapiaprotokolla ja Stemplen luoma VFE-menetelmä. Yleisimmiksi taas tavoitteiksi nousivat äänenkorkeuden/perustaajuuden nosto ja oraaliresonanssin voimistaminen. Kaikille käytetyille tavoitteille ja menetelmille löytyi tukea aiemmasta kirjallisuudesta. Terapian ajallisissa rakenteissa havaittiin tutkimuksen sisällä suuria eroja, mutta aiempaan taustakirjallisuuteen verrattuna tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nykyinen ääniterapia hyödyntää usein jo luotuja tekniikoita ja protokollia. Verrattain uudella alalla luotettavaa tutkimustieto on kuitenkin kertynyt vasta niukasti, ja uutta tutkimustietoa tarvitaan lisää alan kehittämiseksi.