Browsing by Author "Lehtola, Melva"

Tavoitteet. Afasia ja dementia, kaksi aikuisiän yleistä ja yhä yleistyvää kielelliskognitiivista häiriötä, aiheuttavat monimuotoisia haasteita osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Eläinavusteisen kuntoutuksen, jossa useimmin hyödynnetty eläin on koira, on havaittu muun muassa laskevan stressiä ja kohottavan vanhusten sosiaalisuutta sekä heidän välisten keskusteluidensa ajallista pituutta. Näiden tieteen jo toteamien hyötyjen vuoksi on aiheellista kartoittaa afasian ja dementian aiheuttamien vuorovaikutuspulmien eläinavusteisten, erityisesti koira-avusteisten, interventioiden piirteitä ja mahdollisuuksia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kuntoutusmenetelmiä afasiaa ja dementiaa sairastavien henkilöiden koira-avusteisissa interventioissa hyödynnetään sekä millaisia vaikutuksia kyseisillä menetelmillä on afasiaa tai dementiaa sairastavan kuntoutujan kommunikaatiokyvylle. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston artikkelit noudettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista helmikuussa 2023 hakulausekkeella (aphasia OR dementia) AND (”animal-assisted therapy") AND (speech OR communication OR engagement). Tutkimusaineistoon valikoitui viisi vuosina 1997–2020 julkaistua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Koira-avusteisissa interventioissa koiria hyödynnettiin motivaationa ja sosiaalisena tukena. Koiria integroitiin toiminnallisiin harjoituksiin. Aineiston dementiainterventioissa toteutettu toiminta oli heikommin kuntoutujien tavoitteiden ohjaamaa, kuin puheterapeuttien toteuttama afa-siakuntoutus. Vuorovaikutuksen määrä koira-avusteisissa tapaamisissa oli suurempi, kuin tavanomaisissa interventiotapaamisissa ja koirien läsnäololla oli erityisen selkeä yhteys sanattoman vuorovaikutuksen määrän lisääntymiseen. Afasiakuntoutujat kokivat koira-avusteisen kuntoutuksen motivoivana ja hyödyllisenä, mutta afasian vaikeusaste ei intervention aikana muuttunut. Koira-avusteinen puheterapiakuntoutus vaikuttaa kiinnostavalta mahdollisuudelta kommunikaatiointerventioiden toteuttamiseen afasiaa ja dementiaa sairastaville henkilöille, mutta tutkimusta kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan.