Browsing by Author "Rautio, Iiris"

Tavoitteet. Aiempi tutkimustieto osoittaa, että autismikirjon häiriöön ja kehitykselliseen kielihäiriöön liittyy molempiin vaikeuksia kielellisissä taidoissa, mistä voi seurata haasteita ohjeiden ymmärtämisessä ja seuraamisessa. Häiriöiden oirekuvassa on paljon samankaltaisuutta, vaikka ne luokitellaankin erillisiksi. Molempia häiriöitä on tutkittu laajasti, mutta ohjausmenetelmien merkitystä autismikirjon häiriön tai kehityksellisen kielihäiriön lasten puheterapiassa on tutkittu tähän mennessä vasta vähän. Puheterapiassa käytettyjen ohjausmenetelmien tutkiminen on tärkeää kliinisen työn sujuvuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella minkälaisten ohjausmenetelmien käyttö edistää puheterapiassa opittujen taitojen yleistymistä arkeen ja minkälainen ohjaus on näiden häiriöiden kohdalla hyödyllisintä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, jonka lopulliset aineistohaut tehtiin helmikuun 2024 aikana. Tiedonhaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline- tietokannoista, sekä kaksi tutkimusta valittiin aineistoksi käsipoiminnalla. Hakulausekkeita oli kaksi: autism* AND "speech therapy" AND (instruction* OR guidance*) / "developmental language disorder" AND (instruction* OR guidance*). Lopulliseen aineistoon valittiin mukaan kuusi tutkimuskysymysten kannalta relevanteinta tutkimusta saadun aineiston analyysin jälkeen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että annetulla ohjaustavalla on vaikutusta puheterapiassa opittujen taitojen yleistymisessä arkeen. Yleistettävimpänä ohjausmenetelmänä voidaan pitää suoran ohjauksen (Direct Instruction) menetelmää. Autismikirjon kohdalla hyödyllisimpiä ohjausmenetelmiä olivat eksplisiittisiä ja implisiittisiä, eli suoria ja epäsuoria ohjausmenetelmiä hyödyntävät menetelmät. Kehityksellisen kielihäiriön kohdalla taas parhaita tuloksia saatiin ainoastaan eksplisiittisillä menetelmillä. Tulokset painottuivat hyödyllisten ohjausmenetelmien käsittelyyn, sillä hakulausekkeeseen ei ollut sisällytetty ”yleistettävyys”-termiä. Jatkotutkimusta kaivataankin erityisesti ohjausmenetelmien yhteydestä puheterapiassa opittujen taitojen yleistymiseen arkeen.