Browsing by Author "Reponen, Suvi"

Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan varakkain promille on lähes kolminkertaistanut omaisuutensa. Yhteiskunnan varakkaimpien ihmisten elämä on kiehtonut ihmisiä aina, ja on muodostunut monelle tavoittelemisen arvoiseksi haavekuvaksi. Varallisuudella on jo kauan havaittu olevan moninaisia vaikutuksia ihmisten ajatteluun ja käytökseen, ja monesti hyvin varakkaita ihmisiä syytellään epäempaattisuudesta. Kysymykset varallisuuden ja empatian yhteyksistä nostavat esiin lukuisia yhteiskunnallisia, moraalisia ja poliittisia seikkoja, kuten vaikutukset ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, eettisiin arvoihin, demokraattiseen päätöksentekoon ja tuloerojen kasvuun. Empatian ja varallisuuden vuorovaikutusta on tutkittu niin kentällä kuin laboratorio-olosuhteissakin sekä kvalitatiivisissa että kvantitatiivisissa tutkimuksissa. Katsauksen tavoitteena oli kartoittaa empatian ja korkean varallisuuden välistä yhteyttä ja pohtia näiden yhteyksien mahdollisia vuorovaikutussuuntia. Katsauksen tutkimuskysymys oli seuraavanlainen: Onko korkean varallisuuden ja prososiaalisen käyttäytymisen välillä nykyisen kirjallisuuden perusteella negatiivinen vuorovaikutussuhde, eli toisin sanoen onko korkea varallisuus yhteydessä vähäisempään prososiaaliseen käyttäytymiseen? Katsauksessa empatiaa käsitteellistettiin prososiaalisen käyttäytymisen kautta ja varallisuuden perusteella jakautuva yhteiskuntaluokka oli toinen tarkasteltavista muuttujista. Katsauksessa tarkasteltiin ensisijaisesti ihmisiä, jotka kuuluvat ylimpään yhteiskuntaluokkaan. Hakusanoina käytettiin termejä ”wealth” ”social class” ”prosocial behaviour” tai ”prosociality” tiedonhakuun Ovid med ja Google Scholar tietokannoista. Katsauksessa vähäisemmän empatian ja korkean varallisuuden välillä havaittiin selkeä yhteys, ja nämä tekijät myötävaikuttivat toinen toisiinsa usein erottamattomillakin tavoilla. Vuorovaikutussuunnasta voitiin varovasti todeta, että varallisuus näyttäisi vähentävän empatiaa. Kattavamman kuvan saamiseksi tulevaisuudessa kannattaisi keskittyä tarkemmin tämän vuorovaikutussuunnan selvittämiseen esimerkiksi prospektiivisella tutkimusasetelmalla, jossa koehenkilöitä voitaisi tutkia ennen ja jälkeen rikastumisen. Lisäksi tulevaisuudessa tulisi tutkimuksessa huomioida paremmin kulttuurierot.