Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Salopuro, Salla"

Sort by: Order: Results:

  • Salopuro, Salla (2019)
    Tavoitteet. Eläinten läsnäololla on rauhoittava ja mielialaa parantava vaikutus ihmiseen, ja 2000-luvulla sitä on opittu hiljalleen hyödyntämään myös kuntoutuksessa. Eläinavusteisuuden suosio on kasvanut puheterapeuttienkin keskuudessa, mutta eläinavusteista puheterapiaa käsittelevä tutkimus on vielä hyvin vähäistä. Tämä tutkielma pyrki vastaamaan eläinavusteista puheterapiaa koskevan suomenkielisen tutkimustiedon puutteeseen selvittäen eläinavusteisen puheterapian piirteitä ja vaikuttavuutta. Tarkastelussa olivat erityisesti tavat, joilla eläimiä on hyödynnetty ja vaikutukset, joita eläimillä on havaittu olevan eläinavusteista puheterapiaa käsittelevien tutkimusten terapiajaksoilla. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista hakulausekkeella ”(speech OR communication) AND therapy AND animal* AND NOT (robot* or electr*) AND (assist* ADJ2 therapy)”. Tutkielman aineisto koostui viidestä tutkimuksesta, jotka täyttivät mukaanottokriteerit: ne olivat vertaisarvioituja, englanninkielisiä, saatavilla maksutta Helsingin yliopiston kirjaston kautta ja käsittelivät puheterapeutin toteuttamaa eläinavusteista puheterapiaa. Aineistoa analysoitaessa tutkimusten olennaiset sisällöt kerättiin taulukkoon niiden keskinäisen vertailun helpottamiseksi. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistossa kuvattiin useita erilaisia eläinten hyödyntämistapoja, mutta useammassa tutkimuksessa toistuvia eläinavusteisen puheterapian elementtejä olivat eläimen kanssa liikkuminen, käskyjen antaminen eläimelle sekä eläimen koskettaminen. Eläinavusteisen puheterapian vaikutusten havaittiin painottuvan ennemminkin pragmaattisten kuin kielellisten taitojen paranemiseen, sillä kaikissa tutkimuksissa raportoitiin kuntoutujien sosiaalisen käytöksen lisääntyneen eläimen mukaanoton myötä kielellisten testien tulosten paranematta merkittävästi. Eläinten läsnäolo kohensi myös kuntoutujien viihtymistä ja motivaatiota kuntoutusprosessissa. Eläinavusteisesta puheterapiasta hyötyvät siis erityisesti sellaiset kuntoutujat, jotka kaipaavat lisämotivaatiota kuntoutukseen, helpotusta terapia- tai vuorovaikutustilanteisiin liittyvään jännitykseen ja joiden terapian tavoitteena ovat pragmaattisten ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu. Tulokset ovat hyödynnettävissä eläinavusteisen puheterapian suunnittelussa ja toteutuksessa tai esimerkiksi eläinavusteista puheterapiaa koskevien yhtenevien käytänteiden ja suositusten luomisessa.