Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Savolainen, Emma"

Sort by: Order: Results:

  • Savolainen, Emma (2017)
    Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, eli AAC-keinoja käyttävän lapsen vuorovaikutus on erilaista kuin tavanomaisesti kehittyneiden lasten, ja usein siihen liittyy haasteita. Kuitenkin lasten välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että AAC-keinoja käyttävien lasten vuorovaikutusta ikätovereiden kanssa on mahdollista lisätä monin erilaisin keinoin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, millaisin menetelmin AAC-keinoja käyttävän lapsen ikätoverivuorovaikutusta voi tukea niin, että vuorovaikutus ikätovereiden kanssa lisääntyy. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia muutoksia ikätoverivuorovaikutuksessa näiden interventioiden seurauksena tapahtuu. Tutkimuksen toteutustapa on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta ja lopulliseen aineistoon valikoitui 12 artikkelia. Artikkeleissa käsiteltävät tutkimukset ovat laadullisia tapaus- tai monitapaustutkimuksia. Yksittäisissä tutkimuksissa tutkittavien lukumäärät olivat pieniä (1-5 AAC-keinoja käyttävää lasta). Yhteenlaskettuna aineiston otoskoko oli 31 puhevammaista, AAC-keinoja käyttävää lasta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella vuorovaikutusta AAC-keinoja käyttävän lapsen ja hänen ikätovereidensa välillä oli mahdollista lisätä monin erilaisin, yhteisöllisen kuntoutuksen keinoin. Ikätoverivuorovaikutuksessa tapahtuvia muutoksia oli tutkimusaineistossa mitattu useimmiten kommunikointivuorojen määrällisenä lisääntymisenä lasten välillä, jota havaittiin kaikissa sitä tarkastelevissa tutkimuksissa. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että jo huomion kiinnittäminen vuorovaikutukseen ja AAC-keinoja käyttävän lapsen osallistumiseen yhteisössään sekä lasten rohkaiseminen ja ohjaaminen yhteiseen vuorovaikutukseen vaikuttaa vuorovaikutusta lisäävästi AAC-keinoja käyttävän lapsen ja hänen ikätovereidensa välillä. Mikään yksittäinen keino tai interventio ei nouse esille selvästi toista parempana tai tehokkaampana. Aineisto korostaa kuitenkin vahvasti yhteisöllistä kuntoutusta.