Browsing by Author "Smedman, Nadja"

Tavoitteet. Autismikirjon häiriöt ovat kehityksellisiä neurobiologisia häiriöitä, joiden ydinoireisiin kuuluvat vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa sekä toistavat ja poikkeavat käyttäytymisen piirteet tai toiminnot. Sosiaalinen kommunikaatio on laaja käsite, joka kattaa sekä kielellisen että ei-kielellisen viestinnän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Siihen lukeutuu myös eleiden käyttö. Poikkeavuudet eleiden käytössä ovat tunnistettu osa autismikirjon häiriöitä, ja ne ovat mainittu myös nykyisissä autismikirjon häiriöiden diagnostisissa kriteereissä. Eleiden käyttöä tarkastelemalla voidaan saada tietoa lapsen sosiaalisen kommunikaation taidoista varhain ennen puheen kehittymistä, sillä lapset käyttävät eleitä kommunikoidakseen jo ennen kuin oppivat puhumaan. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella eleiden käyttöä ja eleiden käytön yhteyttä myöhempiin sosiaalisen kommunikaation taitoihin 0–3-vuotiailla lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista käyttäen systemaattisen tiedonhaun menetelmiä. Hakulauseke rakennettiin autismikirjon häiriöön, eleisiin ja sosiaalisen kommunikaatioon liittyvistä termeistä. Saatua aineistoa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin ja niitä pohdittiin suhteessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin, aiempaan tutkimukseen ja logopedian alan kliiniseen merkitykseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset viittaavat siihen, että lasten, joilla on autismikirjon häiriö, eleiden käyttö poikkeaa sekä määrältään että laadultaan paitsi tyypillisesti kehittyneistä, osittain myös kehityksellisesti ja kielellisesti viiveisistä lapsista. Lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, näyttäisi olevan eniten vaikeuksia deiktisissä ja jaetun tarkkaavuuden eleissä. Eleiden käyttö näyttäisi myös olevan yhteydessä näiden lasten myöhempiin kielellisiin taitoihin. Tulosten ristiriitaisuuden takia tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida luotettavasti sanoa, ovatko vaikeudet spesifejä juuri lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, vai yhteisiä erilaisia kehityksellisiä ja kielellisiä vaikeuksia omaaville lapsille. Tämän katsauksen tulokset antavat kuitenkin näyttöä siitä, että eleiden käytöllä voisi olla kykyä erotella autismikirjon häiriön diagnoosin saavia lapsia muista riskilapsista, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.