Browsing by Author "Suutari, Alma"

Musiikki on tärkeä tunteidenkäsittelyn ja kommunikoinnin kanava ja musiikkia voidaankin löytää lähes kaikista kulttuureista ympäri maailman. Yksi tärkeimpiä syitä musiikin kuuntelulle on pyrkimys säädellä omia tunnetiloja. Useimmiten ihmiset kuuntelevat mieluiten musiikkia, joka vastaa tunnesisällöltään heidän sen hetkistä tunnetilaansa, jolloin musiikki voi auttaa vahvistamaan tunnetilaa. Musiikki voi myös itsessään herättää tunteita ja musiikin herättämien tunteiden käsittelyä voidaan kuvata kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa tunneärsykkeitä käsitellään esitietoisella tasolla ja sitä voidaan tarkastella kehon fysiologisista vasteista. Toinen vaihe kuvaa puolestaan korkeamman tason tietoisia kognitiivisia prosesseja, joissa arvioidaan musiikin herättämiä tunnekokemuksia. Monet musiikin tunnekokemuksia tarkastelevat tutkimukset nojaavat kielellisiin kuvauksiin omista tunnekokemuksista, ja vaativatkin siten tunteiden kognitiivisen prosessoinnin kykyä. Koska musiikki herättää tunteita ja musiikkitunteiden käsittely on monipuolista, on kiinnostavaa selvittää, miten musiikin herättämiä tunteita käsitellään, jos tunteiden käsittelyssä ylipäänsä on haasteita. Tällaiset haasteet ovat tyypillisiä autismikirjossa, ja ne ilmenevätkin usein erityisesti tunteiden tunnistamisen vaikeutena. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että tunteidenkäsittelyn ongelmat eivät liitykään välttämättä suoraan autismikirjon häiriöihin itsessään, vaan selittyvät aleksitymian yleisyydellä autismikirjon häiriöissä. Aleksitymia (kirj. "olla ilman sanoja tunteille") on sub-kliininen oireyhtymä, jota kuvaa vaikeus arvioida omia tunnekokemuksia ja kuvata niitä sanallisesti. Aleksityminen henkilö voikin esimerkiksi kokea olonsa epämukavaksi, mutta ei osaa erotella onko kyse esimerkiksi surusta, kiukusta tai vaikkapa nälästä. Aleksitymian vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi arvioitaessa tunnetiloja kasvojen ilmeistä tai äänensävyistä. Näissä tutkimuksissa erot autismikirjon häiriöihin kuuluvien ja neurotyypillisten verrokkien välillä ovat kadonneet, kun on otettu huomioon aleksitymian vaikutukset. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten musiikin tunnesisältöjä prosessoidaan autismikirjossa ja mikä vaikutus aleksitymialla on erityisesti musiikin tunnesisältöjen kognitiiviseen ja kielelliseen prosessointiin.