Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Viljanen, Reetta"

Sort by: Order: Results:

  • Viljanen, Reetta (2018)
    Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, johon liittyy usein psykososiaalisia ongelmia. Puheen sujumattomuus saattaa heikentää änkyttävän henkilön elämänlaatua, vaikeuttaa ihmissuhteiden luomista ja rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista. Hyväksyvän suhtautumisen omaa änkytystä kohtaan on todettu parantavan änkyttävän henkilön hyvinvointia. Viime vuosina änkytyksen kuntoutuksessa onkin keskitytty myös änkytyksen hyväksymistä edesauttaviin harjoituksiin. Tietoisen läsnäolon menetelmä, mindfulness, on myötätuntoista ja hyväksyvää suhtautumista painottava, meditaatioharjoituksiin pohjaava menetelmä, jota on käytetty osana erilaisia interventiomuotoja. Mindfulness-menetelmän harjoituksia on otettu myös osaksi puheen sujuvuuden häiriöiden kuntoutusta. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa änkytyksen kuntoutuksessa käytettyjä tietoisen läsnäolon harjoituksia ja harjoitusten vaikutuksia änkytyksen kuntoutumiseen. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin helmikuussa 2018 neljästä kansainvälisestä kokoteksti- tai viitetietokannasta (Scopus, Pubmed, Ovid MEDLINE ja speechBITE). Hakusanoiksi valittiin sanat stutter ja tälle synonyyminen stammer ja mindfulness. Niistä muodostettiin hakulauseke ((stutter*) OR stammer*) AND mindful*. Aineistoksi hyväksyttiin ainoastaan vertaisarvioidut ja maksutta kokotekstinä luettavissa olevat artikkelit. Änkytyksen kuntoutuksessa käytetyissä tietoisen läsnäolon harjoituksissa painottuivat änkytysoireiden ja niiden aiheuttamien tunteiden tietoinen havainnointi ja hyväksyminen. Tietoisen läsnäolon harjoitukset paransivat tutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden elämänlaatua ja itseluottamusta ja vaikuttivat myönteisesti heidän kommunikaatioasenteisiinsa. Tulosten perusteella tietoisen läsnäolon harjoituksia osana änkytyksen puheterapeuttista kuntoutusta tulisi tutkia enemmän, sillä harjoitusten vaikutukset näyttäisivät olevan kuntoutumista tukevia ja harjoitukset mahdollisia toteuttaa osana puheterapiaa.