Browsing by Subject "Änkytys"

Tavoitteet. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, jossa puheen äänteet, tavut tai sanat joko pidentyvät tai toistuvat tiheästi, rikkoen puheen sujuvan rytmin. Myös takeltelua ja pitkiä taukoja sanojen välillä esiintyy. Änkytystä on tutkittu paljon varsinkin alle kouluikäisillä lapsilla, mutta änkytyksen yhteydestä fonologiaan ei ole paljon tutkittua tietoa. Aiempien tutkimusten mukaan kaikista änkytyksen rinnalla esiintyvistä puheen ja kielen ongelmista fonologian haasteet ovat yleisimpiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena onkin kartoittaa, millä tavoin fonologisia taitoja on arvioitu ja miten ne eroavat 3–6-vuotiaiden änkyttävien ja ei-änkyttävien lasten välillä. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Käytettyjä hakusanoja olivat stutter, stuttering, stammering, phonology, phonological skills ja preschool children, joista muodostui hakulauseke (stutter* OR stammering) AND (phonology OR phonological skill*) AND (preschool children). Aineistoa haettiin useiden eri tietokantojen kautta, mutta lopulta artikkelit valikoituivat tietokannoista PubMed, Helka ja Web of Science. Lopullinen aineisto muodostui viidestä tutkimuksesta, joissa käsiteltiin fonologisten taitojen ja änkytyksen välistä yhteyttä. Tutkimuksiin perehdyttiin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa koottiin yhteen tietoa alle kouluikäisten lasten fonologisista taidoista ja niiden arviointimenetelmistä. Tulosten mukaan varsinkin epäsanojen toistaminen on heikompaa änkyttävillä kuin ei-änkyttävillä lapsilla. Lisäksi änkyttävät lapset suoriutuivat sujuvasti puhuvia lapsia heikommin fonologista tietoisuutta mittaavissa osatesteissä. Osin ristiriitaisia päätelmiä tehtiin siitä, eroavatko änkyttävät lapset sujuvasti puhuvista lapsista vain epäsanojen toistossa vai laajemminkin kielellisiltä taidoiltaan. Tulosten perusteella änkyttävillä ja ei-änkyttävillä lapsilla esiintyy eroja kielellisessä prosessoinnissa, mikä johtunee neuroanatomisista eroista, änkyttävien lasten poikkeavasta fonologisesta kehityksestä tai heidän erilaisesta fonologisen prosessoinnin järjestelmästään.

Änkytys on puheen häiriö, jonka näkyvimmät oireet liittyvät äänteiden, tavujen tai sanojen toistoihin ja pidennyksiin. Änkytykseen liittyy puhumisen jännittämistä, joka voi aiheuttaa rajoituksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Moderni työelämä vaatii työntekijältä hyvää yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta, sosiaalisuutta ja verkostoituneisuutta. Työelämällä on laaja merkitys yksilön elämään, ja änkytyksen yhteydestä työelämään on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten änkytys vaikuttaa työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusartikkelit valikoitiin sähköisen aineistohaun kautta elektronisesta tietokannasta, Scopuksesta. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä termejä stutter (änkytys), employment (työllisyys), recruitment (rekrytointi), job interview (työhaastattelu), work life (työelämä) ja career (ura). Hakulausekkeeksi muodostui ( TITLE-ABS-KEY ( stutter* ) AND TITLE-ABS-KEY ( em-ployment OR recruitment OR "job interview*" OR "work* life" OR career ) ). Tutki-musartikkelit karsittiin mukaanottokriteerien perusteella ja lopulliseksi aineistoksi muodostui viisi vuosina 2012–2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti soveltaen sisällönanalyysin menetelmää. Neljä viidestä tähän tutkielmaan valikoituneista alkuperäisartikkeleista tulivat tuloksiin, että änkytyksellä oli negatiivinen vaikutus työllistymiseen, työtehtävistä suoriutumiseen, suhteisiin kollegojen kanssa, palkkatasoon ja ylenemismahdollisuuksiin. Änkytyksen havaittiin myös asettavan änkyttävät henkilöt alttiimmaksi työelämässä tapahtuvaan syrjimiseen. Yhden alkuperäisartikkelin tulokset erosivat näistä tuloksista siten, että se ei havainnut änkytyksellä negatiivista tai muutakaan vaikutusta työelämään. Työelämällä havaittiin olevan myös positiivisia vaikutuksia änkyttäviin työntekijöihin, kuten positiivista itsetietoisuutta ja puheen sujuvuuden lisääntymistä. Tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä aineistona oli vain viisi tutkimusta, eivätkä tulokset olleet yksimielisiä. Laajemmat tutkimukset änkytyksen vaikutuksesta työelämään ovat tarpeen. Tuloksilla voitaisiin lisätä änkyttävien henkilöiden työkykyä ja vähentää heidän työttömyyttänsä.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisia asenteita lapsilla ja nuorilla on ikätovereitaan kohtaan, ja miten heidän asenteitaan voitaisiin parantaa. Änkyttävän lapsen puhe poikkeaa sujuvasti puhuvan lapsen puheesta ja hän saattaa kokea turhautumista ja häpeää änkytyksensä vuoksi. Tutkimusten mukaan änkyttäviä lapsia ja nuoria kiusataan keskimäärin enemmän kuin sujuvasti puhuvia lapsia ja nuoria. Myös kommunikoinnin pelkoa esiintyy keskimäärin enemmän änkyttävillä lapsilla ja nuorilla kuin heidän sujuvasti puhuvilla ikätovereillaan. Änkyttävän lapsen ja nuoren hyvinvointia lisäisi se, että hänen ikätoverinsa suhtautuisivat änkytykseen neutraalisti tai myönteisesti, ja siksi asenteita olisi mielekästä parantaa, mikäli ne ovat kielteisiä. Tutkimus on integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta käyttäen hakulauseketta (stutter* OR stammer*) AND attention*. Aineistoon valittiin sellaiset artikkelit, joissa tutkittiin lasten ja nuorten asenteita änkyttäviä ikätovereitaan kohtaan tai joissa tehtiin interventio asenteiden parantamiseksi. Sopivia artikkeleita löytyi kahdeksan. Lasten ja nuorten asenteet änkyttäviä ikätovereitaan kohtaan olivat melko kielteiset. Viidesosalla lapsista oli jokseenkin kielteinen tai hyvin kielteinen asenne. Mitä enemmän lapsi änkytti, sitä kielteisemmät havainnot ikätovereilla oli hänen puheestaan. Kouluopetukseen yhdistetyillä interventioilla oli myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten asenteisiin. Myös yksittäisen änkytysaiheisen esitelmän kuuntelu tai videon katsominen muutti nuorten asenteita myönteisemmiksi. Tapaustutkimuksessa änkyttävän lapsen kiusaaminen väheni, kun hän osallistui puheterapeutin toteuttamaan interventioon. Hän harjoitteli puheterapiassa roolileikin avulla kiusaamisen kohtaamista ja sen lisäksi piti luokalleen esitelmän änkyttämisestä puheterapeutin kanssa.

Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, johon liittyy usein psykososiaalisia ongelmia. Puheen sujumattomuus saattaa heikentää änkyttävän henkilön elämänlaatua, vaikeuttaa ihmissuhteiden luomista ja rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista. Hyväksyvän suhtautumisen omaa änkytystä kohtaan on todettu parantavan änkyttävän henkilön hyvinvointia. Viime vuosina änkytyksen kuntoutuksessa onkin keskitytty myös änkytyksen hyväksymistä edesauttaviin harjoituksiin. Tietoisen läsnäolon menetelmä, mindfulness, on myötätuntoista ja hyväksyvää suhtautumista painottava, meditaatioharjoituksiin pohjaava menetelmä, jota on käytetty osana erilaisia interventiomuotoja. Mindfulness-menetelmän harjoituksia on otettu myös osaksi puheen sujuvuuden häiriöiden kuntoutusta. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa änkytyksen kuntoutuksessa käytettyjä tietoisen läsnäolon harjoituksia ja harjoitusten vaikutuksia änkytyksen kuntoutumiseen. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin helmikuussa 2018 neljästä kansainvälisestä kokoteksti- tai viitetietokannasta (Scopus, Pubmed, Ovid MEDLINE ja speechBITE). Hakusanoiksi valittiin sanat stutter ja tälle synonyyminen stammer ja mindfulness. Niistä muodostettiin hakulauseke ((stutter*) OR stammer*) AND mindful*. Aineistoksi hyväksyttiin ainoastaan vertaisarvioidut ja maksutta kokotekstinä luettavissa olevat artikkelit. Änkytyksen kuntoutuksessa käytetyissä tietoisen läsnäolon harjoituksissa painottuivat änkytysoireiden ja niiden aiheuttamien tunteiden tietoinen havainnointi ja hyväksyminen. Tietoisen läsnäolon harjoitukset paransivat tutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden elämänlaatua ja itseluottamusta ja vaikuttivat myönteisesti heidän kommunikaatioasenteisiinsa. Tulosten perusteella tietoisen läsnäolon harjoituksia osana änkytyksen puheterapeuttista kuntoutusta tulisi tutkia enemmän, sillä harjoitusten vaikutukset näyttäisivät olevan kuntoutumista tukevia ja harjoitukset mahdollisia toteuttaa osana puheterapiaa.