Browsing by Subject "älykkyys"

Tavoitteet. Historiallisesti älykkyystutkimuksen ja -teorianmuodostuksen kehitys on liittynyt läheisesti myös erilaisiin henkilöarvioinnin teemoihin ja niiden parissa erityisesti kognitiivisen kyvykkyyden testaukseen. Tällä hetkellä älykkyyden ajatellaan teoriapuolta edustavassa CHC-mallissa ja testauspuolta edustavassa WAIS-IV:ssä koostuvan useammasta eri taitoja kuvaavasta faktorista ja usein myös yläkomponenttina toimivasta yleisälykkyyttä kuvaavasta tekijästä, niin kutsutusta g-faktorista. Psykologisen henkilöarvioinnin yhteydessä tapahtuvassa kykytestauksessa ei hyödynnetä suoraan näitä kliinisiä lähestymistapoja vaan kognitiivista kyvykkyyttä testataan eri testejä tuottavien yritysten laatimilla tehtäväsarjoilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa henkilöarvioinnissa käytössä olevien yleisimpien kykytestien rakenteellista yhteyttä älykkyystestaukseen ja älykkyyden rakenteen teorioihin sekä yhteyksien implikaatioita testien käyttöön ja tulkintaan. Menetelmät. Tutkielmassa käytettiin pohjana älykkyydestä ja henkilöarvioinnista ja siinä erityisesti kykytestauksesta tehtyä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Katsauksen hakusanoina käytettiin Google Scholar -palvelussa, Helsingin yliopiston kirjaston Helka-palvelussa ja Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun kirjastossa sanoja ”intelligence”, ”intelligence test”, ”WAIS”, ”personnel selection”, ”cognitive ability test”, ”history of personnel selection”, ”history of intelligence testing”, ”kykytestaus” ja ”henkilöarviointi”. Suomalaisessa henkilöarvioinnissa käytössä olevien kykytestien tarkastelussa hyödynnettiin neljän eri kykytestien tuottajan nettisivuilta löytyvää tietoa ja yhdelle testistölle suoritettiin koekäyttö. Tulokset ja johtopäätökset. Neljää yleistä kykytestaukseen tarkoitettua testisarjaa tarkastellessa huomattiin, että kaikki testisarjat mittaavat kognitiivista kyvykkyyttä kolmen osa-alueen kautta: kielellinen päättely, numeerinen päättely ja jonkinlainen abstrakti looginen päättely. Lisäksi monissa kykytesteissä oli mahdollista muodostaa myös yleistä älykkyyttä kuvaava pistemäärä. Tarkastelussa huomattiin, että tällä hetkellä suomalaisessa henkilöarvioinnissa yleisesti käytössä olevat kykytestit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia kuin WAIS-IV-testistö ja sopivat edelleen hyvin yhteen myös CHC-mallin rakenneosioiden kanssa. Kaiken kaikkiaan aiemmin psykologian tieteenalan historiassa tapahtunut kykytestien erottaminen muusta älykkyystestauksesta vaikuttaa tämän katsauksen perusteella ainakin nykypäivän henkilöarvioinnissa keinotekoiselta erottelulta.

Sikiöaikainen alkoholialtistus voi aiheuttaa lapselle kognitiivisia, kielellisiä sekä käyttäytymisen ongelmia, joiden kirjoon viitataan kattotermillä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). FASD-lapsilla ja -nuorilla on monenlaisia puheen ja kielen vaikeuksia, ja puheterapia on heidän yleisin kuntoutusmuotonsa Suomessa. Tutkimusta kielellisten taitojen arvioinnin ja kuntoutuksen pohjaksi on kuitenkin vasta vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä yhteen 2000-luvun tutkimustieto FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taidoista ja näin tarkentaa FASD-ryhmän kielellisten taitojen profiilia puheen ymmärtämisen taitojen osalta. Tutkimuksessa verrataan FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taitoja heidän älykkyyteensä sekä tyypillisesti kehittyvien verrokkien puheen ymmärtämisen taitoihin. Näin saadaan tietoa siitä, ovatko FASD-ryhmän puheen ymmärtämisen taidot ikätasolla ja toisaalta vastaavatko ne FASD-lapsen tai -nuoren yleistä kognitiivista taitotasoa. Tutkimus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakulauseke ((”prenatal alcohol exposure”) OR (”fetal alcohol spectrum disorders”)) AND language AND (receptive OR comprehension OR IQ-matched) poimi neljästä tietokannasta yhteensä viisikymmentä artikkelia. Lopullisen aineiston muodostivat kuusi vuosina 2006–2013 julkaistua tapaus-verrokkitutkimusta, joissa puheen ymmärtämisen taitoja oli tutkittu osana laajempia kielellis-kognitiivisia tutkimuksia. 5–16-vuotiaiden FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taidot olivat tyypillisesti kehittyviä verrokkeja heikommat sekä sanojen että lauseiden ymmärtämisen tehtävissä. Tutkimustulokset FASD-lasten ja -nuorten puheen ymmärtämisen taitojen ja älykkyyden yhteydestä olivat ristiriitaisia. Menetelmältään laadukkaimmassa tutkimuksessa puheen ymmärtämisen taidot ja älykkyys olivat yhteydessä, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella puheen ymmärtämisen taidot eivät todennäköisesti ole FASD-lasten ja -nuorten erityinen heikkous vaan linjassa heidän älykkyystasonsa kanssa, joten ymmärtämistaitoja ei voida suositella muita kielen osa-alueita tärkeämmäksi kuntoutuksen kohteeksi.