Browsing by Subject "ASD"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2018)Autism spectrum disorders (ASD) are a heterogenous group of disorders, with the core symptoms appearing as different levels of difficulties in communicative and social skills, but there are a number of neuroanatomical, neurotransmitter related and gastrointestinal aberrations that have also been linked to the disorder. The etiology of ASD is not very well known, but in addition to a strong genetic background, current research shows that prenatal factors might play a significant role in the development of the disorder. In this review, the proposed mechanisms of action of some prenatal risk factors are discussed in the light of current research. Many other risk factors have repeatedly been linked to ASD in empirical studies as well, but this review focuses on the possible paths through which valproic acid (VPA), thalidomide and vitamin D might be connected to the development of ASD. In addition, the retinoic acid-estradiol theory is presented, which aims to explain the link between ASD and a number of risk factors. Several proposed mechanisms of action have been formed for each of the discussed risk factors, but only some of them are presented in this review. VPA’s role in ASD is examined through the most widely used animal model of ASD (prenatally VPA-induced rats), and the role in the etiology of human ASD through proposed aberrations of both ammonium and folate metabolism caused by prenatal VPA exposure. Prenatal exposure to thalidomide might influence the functioning of the protein cereblon, which according to research is linked to the functioning of ion channels and mRNA activation in certain parts of the brain. The effects of Vitamin D deficiency are theorized to be connected to ASD through the human serotonergic system. This is explained through two genes (TPH1 and TPH2), which hold a crucial role in serotonin synthesis, and Vitamin D is known to affect the expression of these genes. According to the retinoic acid-estradiol theory, the balance between three endogenous chemical substances (retinoic acid [RA] estradiol and human alpha-fetoprotein [HAFP]) have an essential effect on fetal development: RA on certain genes’ expression, estradiol on neural defeminization processes and HAFP by protecting against harmful effects of both RA and estradiol. According to the theory, prenatal risk factors can be divided to promoters of RA-sensitive growth (VPA), inhibitors of HAFP production (thalidomide, ethanol, the ToRCH [toxoplasmosis-rubella-cytomegalovirus-herpes] infection family, interleukins) and promoters of estrogen-sensitive growth (hypothyroidism, iodine deficiency). Under the umbrella term “ASD” lies a wide variety of disorders with big differences in the level of severity and the ways of showing symptoms. In the light of today’s empirical knowledge, there is no certainty weather or not ASD is one single disorder or are there actually several completely unrelated disorders which are just arbitrarily grouped together.
-
(2017)Autism spectrum disorders are pervasive developmental disorders that are manifest early in development. Two wide symptom categories are problems in social communication and repetitive or restrictive behaviors. There are many views for the mechanisms behind autism. Many explanations see deviations in attention and sensory processing as central causes. Intersensory redundancy hypothesis (IRH) states that already in infancy attentional resources are first focused on information that is amodal (redundant for many modalities) like temporal synchrony. Only after this are modality specefic properties like the tone of voice or facial characteristics of a talker focused on. This attentional hierarcy helps socioemotional and verbal development by focusing attention to social stimuli which have much amodal information and opportunities for learning. Bahrick considers one cause of autism to be an early bias in attention. Autistic children and their siblings who have high risk for autism have been found to focus less on amodal information and more on modality specific information compared to typically developing children. This bias may cause deficiencies in learning because social stimuli are neglected and objects or details are preferred, which would explain the problems of social communication. Also restricted and repetitive behaviors could be explained to be a way of organizing amodal information to a better anticipated or understood form by repeating the same behavior. IRH has been found to apply in different situations and ages. The connection between autism and IRH has, however, little evidence to show for it even if the logic behind the connection is plausible. In future, the processing of multimodal and amodal information as possible factors behind autism spectrum disorders should be researched more thoroughly and with scientific rigour.
-
(2023)Autism spectrum disorder is a widespread neurobiological developmental disorder that can be detected early in childhood. General features of autism spectrum disorder include learning difficulties, disorders of language development, repetitive behavior, difficulties in maintaining eye contact, and difficulties in forming social relationships. Self-injurious behavior is common in autism spectrum disorder, but it is not included in the diagnostic criteria for this disorder. This review introduces self-injurious behavior in autism spectrum disorder specifically, its prevalence, predictable risk factors, and factors that trigger and maintain the behavior. About 27.7% of those diagnosed with autism spectrum disorder exhibit self-harming behavior. The most prominent predictors are poor verbal abilities, sleep problems, autism severity, low cognitive level, stereotypical behavior, impulsivity, and atypical sensory processing. In this review, the factors that trigger and sustain self-injurious behavior, are discussed from a behavioral perspective, which is also combined with ideas of body awareness also known as interoception. According to the behavioral model, self-injurious behavior can be a learned way to avoid unpleasant tasks, communicate anxiety, discomfort, pain, frustration, or attention-seeking. The environmental response to self-injury can in turn maintain, reinforce, or weaken self-injurious behavior. The review also considers the challenging nature of the symptoms being treated and emphasizes early identification, intervention, and increasing knowledge for relatives and other caregivers.
-
(2023)Tavoitteet: Autismikirjon häiriö (eng. autism spectrum disorder, ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa lapsiin ja nuoriin maailmanlaajuisesti. Sen mahdolliset negatiiviset vaikutukset usein ulottuvat niin kirjolla oleviin kuin myös heidän läheisiinsä. Tuntoaistipoikkeavuudet nähdään yhtenä häiriötä kuvailevana diagnostisena piirteenä, mutta niiden aivoperusta tunnetaan huonosti. Myöskään häiriön tunnistamista tai hoitoa edesauttavia biologisia markkereita eli biomarkkereita ei olla vielä onnistuttu tunnistamaan. Tämän katsauksen tavoitteena oli tarkastella, onko ASD:ssä tunnistettavissa aivojen toimintaan liittyviä biomarkkereita, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää kliinisessä työssä ASD:n tunnistamisen tai hoidon apuna. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin Google Scholar ja PubMed-tietokantoja hyödyntäen yhdistelemällä hakusanoja “autism spectrum disorder”, ”neurobiomarker”, ”biomarker”, ”tactile processing”, ”neurobiology”, ”tactile sensitivity”, ”sensory”, ja ”senses”. Lisäksi lähdeartikkelien lähdeluetteloita hyödynnettiin kirjallisuuden löytämiseksi. Katsaukseen sisällytettiin kymmenen vuoden 2015 jälkeen julkaistua tutkimusta, jotka hyödynsivät ihmis- ja eläinotoksia. Tulokset ja johtopäätökset: Katsauksen perusteella ASD:ssä esiintyy verrokkeihin verrattuna toiminnallisia poikkeavuuksia tuntoaivokuorella sekä tuntoaistipoikkeavuuksiin liittyvää liiallista hermosolujen välistä konnektiivisuutta ja epätavallista välittäjäainetoimintaa. Tuntoaivokuoren toiminnallisista poikkeavuuksista oli ristiriitaa, sillä joissain tutkimuksissa ryhmien välillä oli eroja varhaisen vaiheen herätevasteissa, joissakin myöhemmän vaiheen. Lisäksi vain verrokkiryhmäläiset edustivat sosiaalisen kosketuksen havainnointia kehollisesti tuntoaivokuorellaan (eng. embodied somatosensory resonance), ja ASD-osallistujat edustivat sitä lähinnä korkeamman asteen visuaalisilla ja kognitiivisesti orientoituneilla aivoalueilla. Lisäksi ASD:ssä esiintyi hermosolujen välistä liiallista toiminnallista konnektiivisuutta sekä aivojen eksitaation ja inhibition epätasapainoa. Myös serotoniinin kuljetuksen toiminta oli ASD:ssä lisääntynyttä. Kuitenkaan yhtäkään kiistattoman selvää neurobiomarkkeria ei vieläkään ole löydetty. Lisätutkimusta ASD:n neurobiomarkkereista tarvitaan ja tulevaisuuden tutkimuksen tulisi tarkastella jo mainittujen mahdollisten neurobiomarkkerien hyödyllisyyttä kliinisessä työssä.
-
(2018)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, miten autismikirjon häiriö vaikuttaa tunteiden havaitsemiseen sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisia eroja eri tunnetilojen havaitsemisessa autismikirjon häiriön lapsilla ja nuorilla on. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu henkilöiden, joilla on autismikirjon häiriö, havaitsevan muiden ihmisten tunnetiloja poikkeavasti. Aspergerin oireyhtymä-diagnoosin saaneilla henkilöillä on havaittu olevan vaikeuksia jopa perustunteiden tunnistamisessa. Autismikirjon henkilöiden on havaittu tunnistavan iloisen kasvonilmeen lähes yhtä hyvin kuin tyypillisesti kehittyneet henkilöt, mutta esimerkiksi pelon tunnistaminen on heille vaikeampaa. Tämän lisäksi autismikirjon henkilöt tarvitsevat enemmän aikaa tunnetilan tunnistamiseen. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaku suoritettiin helmikuussa 2018 kahdessa eri tietokannassa hakulausekkeella ”((autis* OR asd) AND emotion*) AND (reception OR recognition OR perception)”. Artikkeleita löytyi yhteensä 172 kappaletta, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kymmenen artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Kuudessa tutkimuksessa havaittiin autismikirjon lasten ja nuorten tunnistavan muiden ihmisten tunnetiloja merkitsevästi heikommin kuin tyypillisesti kehittyneet koehenkilöt. Ilo oli useassa tutkimuksessa autismikirjon henkilöille helpompi tunnistaa kuin kielteiset tunteet, kuten suru, viha ja pelko. Toisaalta, myöskin ilon tunnistaminen kasvonilmeistä oli autismikirjon henkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin tyypillisesti kehittyneille verrokeille yhdessä tutkimuksessa. Lisäksi ilon tunnistaminen kehon liikkeestä oli autismikirjon koehenkilöille merkitsevästi vaikeampaa kuin negatiivisten tunteiden tunnistaminen. Suurimmassa osassa katsaukseen valikoituneista tutkimuksista oli tutkittu ainoastaan hyvätasoisia autismikirjon henkilöitä. Tämän vuoksi katsauksen tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko autismikirjoa, ja tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia myös heikkotasoisempien autismikirjon henkilöiden kykyä tunnistaa muiden ihmisten tunnetiloja. Lisäksi suurin osa tähän katsaukseen valikoituneista tutkimusartikkeleista tutki perustunteiden havaitsemista. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää ja erotella myöskin kompleksisten tunteiden havaitsemista autismikirjon häiriössä.
Now showing items 1-5 of 5