Browsing by Subject "Alzheimerin tauti"

Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää Alzheimerin taudin vaiku- tuksia spontaanin puheen tuottoon sekä miten spontaania puhetta on mitattu. Aiemmat tutki- mukset osoittavat AT:n heikentävän vaikutuksen ei-spontaaniin puheen tuottoon, joten hypo- teesina oli myös spontaanin puheen tuoton vaikeutuminen AT:a sairastavilla henkilöillä. Yk- sityiskohtainen tieto AT:n vaikutuksesta spontaaniin puheeseen voisi mahdollisesti toimia avustavana ei-invasiivisenä diagnosointimenetelmänä. Tässä tutkimuksessa listataan AT:a sairastaville henkilöille tyypillisiä spontaanissa puheentuotossa esiintyviä ilmaisuvaikeuksia. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Ha- kusanoina käytettiin alzheimer, spontaneous ja speech. Rajausta tuli tarkentaa poissulke- malla tiedealoja, jotka eivät pääasiallisesti käsitelleet spontaania puhetta, sillä AT:a on tutkittu laajasti. Tulokset ja johtopäätökset. Spontaanin puheentuoton tilannetta rajattiin joko kuvasta kerto- misen tehtävällä tai rajatusta aihealueesta keskustelemalla. Yksityiskohtaiset analysoitavat spontaanin puheen piirteet vaihtelivat tutkimusten välillä, mutta kokonaisuuksina tutkimukset käsittelivät samoja puheen piirteitä. AT:a sairastavilla henkilöillä esiintyi enemmän spontaanin puheen tuoton ongelmia, kuin verrokeilla. Suurin ero ryhmien välillä näkyi semanttisessa suo- riutumisessa. Spontaanin puheen tuotto oli AT:a sairastavilla henkilöillä kankeampaa, vähem- män informatiivista sekä vuorot kestoltaan pidempiä lisääntyneen sananhaun tarpeen myötä. Johtopäätöksenä AT:a sairastavilla henkilöillä on havaittavissa tyypillisiä ilmaisuvaikeuksia spontaanista puheesta. Spontaanin puheen analyysistä on mahdollista tehdä tautidiagnoosi, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia.

Objectives. Alzheimer’s disease’s (AD) prevalence is currently explosively increasing because of progressive aging of the population. It causes serious problems among individuals and in community basis. AD is a progressive disease which causes gradual deterioration of different aspects of cognition (especially memory), behavioral- and emotional symptoms and problems with social relationships and everyday life. Non-pharmacological treatments are needed for comprehensive rehabilitation because medical interventions have very limited effectiveness. The goal of this review is to answer the question: Are creative therapies (music-. dance/movement- and art therapies) effective treatments as a part of comprehensive rehabilitation of AD? Method. Literature of this review was searched from PubMed, PsychINFO and Google Scholar database. Results and conclusion. Research about creative therapies are still very limited but there is already evidence especially about how music therapy can positively affect patients’ behavioral symptoms and emotional problems. Still there is lack of evidence about effectiveness of creative therapies to cognitive problems of AD.

Although dementia is often considered a disease of the elderly, it also affects those in midlife. Diagnosing early-onset dementias is challenging, since their central traits differ from those usually seen in the more common late-onset dementias, and the diversity of different dementia profiles is high. Especially nonamnestic dementias, which are common among early-onset dementias, are frequently misdiagnosed or the diagnosis is significantly delayed. In Finland, CERAD is the preferred neuropsychological screening method for dementia but it doesn't have Finnish norms for the middle aged, and its ability to recognize early-onset dementias seems to be insufficient. There is a demand for a screening method aimed at recognizing the early-onset dementias, which would be more sensitive and diverse than the methods used at present. In this review, the characteristics and discriminability of the two most common early-onset dementias – the early-onset type of Alzheimer's disease and frontotemporal dementia – are examined. This review focuses especially in studies, that have examined the sensitivity and specificity of neuropsychological screening methods discriminating those two dementias. This research suggests, that ACE-III, SEB and SDS are screening methods, that could help in the accurate diagnosing of early-onset dementias.