Browsing by Subject "Downin oireyhtymä"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tavoitteet. Aiempien tutkimusten mukaan avusteisista viestintäkeinoista on ollut hyötyä lap-sille, joilla on Downin oireyhtymä. Ei kuitenkaan ole tarkkaa linjaa sille, mitkä avusteisen vies-tinnän keinot tukevat parhaiten Down-lasten kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aiempaan tutkimustietoon pohjautuen, millaiset avustei-sen viestinnän keinot ovat soveltuvia Down-lapsille sekä millä osa-alueilla näistä keinoista on eniten hyötyä. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää tukemaan Down-lasten kommunikaa-tion kuntoutusta. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjalli-suuskatsausta. Tutkimusartikkelit valikoitiin Scopus- ja OvidMedline-tietokannoista helmi-kuussa 2023. Hakulausekkeen termit liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavan viestintään ja Downin oireyhtymään 3–6 -vuotiailla lapsilla. Lopulliseen aineistoon valikoitui viisi vuosina 2015–2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto valikoitiin mukaanotto- ja poissulkukri-teerejä noudattaen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkittavia oli 11 ja verrokkeja 5. Avusteisen viestinnän keinot vaikuttivat erityisesti sanavaraston kasvuun ja sosiaalisen kommunikaation lisääntymiseen. Kuvanvaihto osoittautui hyväksi tavaksi lisätä kommunikatiivisten aloitteiden määrää. Myös taulutietokoneilla käytetyt kommunikaatiosovellukset osoittautuivat vaikuttaviksi keinoiksi ja niiden avulla tutkittavien sanavarasto kasvoi tutkittavilla. Lisäksi suurin osa opituista sanoista yleistyi lasten sanavarastoon myös seurantajakson loppupuolella. Tulokset tässä tutkiel-massa kertovat laajempien näkökulmien tutkimuksen tarpeesta eri avusteisen viestinnän keinojen vertailusta. Eri avusteisten viestinnän keinojen hyödyt olisi hyvä tunnistaa, jotta kun-toutus voitaisiin kohdistaa niille osa-alueille, joista on eniten hyötyä.
-
(2017)Aiempi tutkimus on osoittanut, että perheenjäsenten toteuttamat interventiot voivat olla toimivia kommunikoinnin kuntoutusmuotoja lapsilla, joiden puheen kehitys on viivästynyttä erilaisista syistä johtuen. Lapsilla, joilla on Downin oireyhtymä, kommunikoinnin kehitys on viivästynyttä ja vaatii tukitoimia. Heidän kuntoutuksessaan käytetään usein yhteisöllistä kuntoutusta, jossa kuntoutus tapahtuu arjessa lähi-ihmisten kanssa. Tämä tutkimus kokoaa tietoa siitä, millaisia perheenjäsenten toteuttamia interventioita Downin syndrooma -lasten kommunikoinnin kuntoutuksessa voidaan käyttää, ja miten mahdolliset vaikutukset näkyvät Downin syndrooma -lasten kommunikoinnin määrässä tai laadussa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin samaa hakulauseketta käyttäen Proquest-, EBSCO- ja Web of Science -tietokannoista. Haku tuotti 51 englanninkielistä julkaisua, joista valintakriteerit täytti viisi artikkelia. Tiedonhakuprosessissa ja aineiston tulkinnassa käytettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita. Kirjallisuuskatsauksen perusteella perheenjäsenet voivat toteuttaa onnistuneesti kommunikointia tukevia interventioita lapsille, joilla on Downin oireyhtymä. Interventioissa ammattilainen opettaa vanhemmille tai sisaruksille erilaisia strategioita, joilla pyritään aktivoimaan Downin syndrooma -lasta arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Aineiston perusteella yleisimmät strategiat ovat ei-kielellinen peilaaminen, kielellinen reagointi, viivyttely, laajennukset ja mallintaminen. Interventioilla saadaan lisättyä joidenkin Downin syndrooma -lasten kommunikoinnin tai aloitteiden määrää, mutta ryhmätasolla vaikutus on pieni. Tulosten perusteella ei pystytä ennustamaan, kuka interventiosta hyötyy ja kuka ei. Lisää tutkimusta tarvitaan, ja olisi hyödyllistä selvittää esimerkiksi sitä, saadaanko intervention vaikuttavuutta lisättyä opettamalla strategioita useammalle kuin yhdelle perheenjäsenelle. Perheenjäsenten toteuttama interventio, eli erilaisten aktivoivien strategioiden käyttö, voisi olla hyödyllinen yksilöllisen puheterapian rinnalla käytettävänä.
Now showing items 1-2 of 2