Browsing by Subject "MBCT"

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan mindfulness-pohjaisen kognitiivisen terapian (MBCT) vaikuttavuutta paniikkihäiriön hoidossa. Paniikkihäiriö on ahdistuneisuushäiriöihin kuuluva mielenterveyden häiriö, jonka keskiössä ovat toistuvat paniikkikohtaukset. Sen hoidossa käytetään laajalti psyykenlääkkeitä ja erilaisia terapioita, esimerkiksi kognitiivis-behavioraalista terapiaa. Etenkin yhdistettynä näiden lyhyen aikavälin hoitoteho on erinomainen, mutta paniikkihäiriöllä on tapana kroonistua. Tarvitaan siis erityisesti sellaisia uusia hoitomuotoja, joiden avulla voidaan saavuttaa pitkäaikaisempia hyötyjä. Parin viime vuosikymmenen aikana buddhalaiseen meditaatioon pohjautuva mindfulness, tietoinen ja hyväksyvä läsnäolo, on alkanut kiinnostaa tieteellistä yhteisöä enenevissä määrin. Onkin kehitetty erilaisia mindfulnessiin pohjautuvia ohjelmia, joiden avulla pyritään vähentämään esimerkiksi ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireita sekä terveillä henkilöillä, somaattisista sairauksista kärsivillä, että ahdistuneisuushäiriöisillä ja masentuneilla ihmisillä. Yksi näistä ohjelmista on alun perin Segalin, Williamsin ja Teasdalen 2000-luvun alkupuolella kehittämä MBCT, mindfulness-pohjainen kognitiivinen terapia. MBCT on kahdeksanviikkoinen ryhmäinterventio, jonka keskiössä ovat viikoittaiset tapaamiset ja itsenäisesti tehtävä mindfulness-harjoittelu. Se kehitettiin alun perin kognitiivis-behavioraalisen terapian (CBT) sekä mindfulness-pohjaisen stressinlievityksen (MBSR) pohjalta ehkäisemään masennuksen uusiutumista. MBCT:tä on sittemmin kokeiltu myös erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa, ja siitä on tehty myös paniikkihäiriön hoitoon oma sovelluksensa. Tätä kirjallisuuskatsausta varten aineistoa etsittiin pääasiassa Helsingin yliopiston kirjaston sähköisen haun avulla. Pääasiallisina hakusanoina käytettiin sanoja mindfulness-based cognitive therapy tai MBCT sekä panic disorder tai panic. Aiheen ympäriltä etsittiin tietoa myös hakusanoilla mindfulness, mindfulness-based stress reduction, MBSR, anxiety ja anxiety disorder. Lisäksi lähteinä käytettiin ICD-10-tautiluokituksen suomalaista sovellusta, sekä Segalin, Williamsin ja Teasdalen MBCT-alkuperäisteosta: Mindfulness-based cognitive therapy for depression. Tässä tutkielmassa nähtiin, että MBCT:n vaikuttavuudesta paniikkihäiriön hoidossa on alustavaa näyttöä. Tutkimusten mukaan MBCT helpottaa paniikki-, ahdistuneisuus- ja masennusoireita paniikkihäiriössä. Parissa seurantatutkimuksessa hyödyt näkyivät yhä vuoden jälkeen MBCT-ohjelmasta, varsinkin, jos tutkittavat olivat jatkaneet mindfulnessin säännöllistä harjoittamista. MBCT:llä saattaa siis olla pitkäaikaisia vaikutuksia paniikkihäiriöön. Tekijöitä, jotka voivat välittää MBCT:n tehoa paniikkihäiriön hoidossa ovat ainakin huolestuneisuus, ahdistuneisuusherkkyys ja kyvyttömyys sietää epävarmuutta. Toisaalta aiheesta on tehty vasta todella vähän tutkimusta, ja tehdyillä tutkimuksilla on useita heikkouksia, kuten kontrolliryhmän puute ja pienet otoskoot. Aiheesta tarvitaankin satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia suuremmilla otoksilla ja vaihtelevilla populaatioilla. Lisäksi olisi mielekästä tutkia MBCT:n vaikuttavuutta verrattuna nykyisellään laajemmin käytössä oleviin interventioihin kuten kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan.