Browsing by Subject "Muistisairaudet"

Tavoitteet. Muistisairauksiin liittyvä kognition etenevä rappeutuminen johtaa kommunikaatiokyvyn heikkenemiseen, jolloin vastuu kommunikaation onnistumisesta siirtyy yhä enemmän muistisairaiden ihmisten vuorovaikutuskumppaneille. Lähes kaikilla muistisairailla ihmisillä esiintyy jossakin sairauden vaiheessa myös käytösoireita, jotka heikentävät heidän elämänlaatuaan ja kuormittavat heidän hoitajiaan. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoitajien kommunikaatiokoulutus parantaa niitä tietoja ja taitoja, jotka liittyvät kommunikaatioon muistisairaiden ihmisten kanssa. Tässä tutkielmassa kuvataan koulutusinterventioita ja selvitetään, onko hoitajien kommunikaatiokoulutuksella vaikutusta myös muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen ja heidän hoitajiensa kokemaan kuormittuneisuuteen. Menetelmät. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakulausekkeena oli ("com-municat* train*" OR "communicat* educat*" OR "communicat* intervent*" OR "communicat* teach*") AND (dement* OR "memory disorder*" OR alzheimer*) AND (nurs* OR "formal caregiver*"). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka analysoitiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleissa kuvatut koulutusinterventiot olivat sisällöltään ja metodeiltaan hyvin erilaisia. Niillä kaikilla todettiin olleen myönteisiä vaikutuksia. Hoitajien kommunikaatioon liittyvät tiedot ja taidot paranivat interventioiden jälkeen kunkin intervention tavoitteiden mukaisesti. Neljässä viidestä tutkimuksesta, joissa arvioitiin vaikutuksia muistisairaiden ihmisten käyttäytymiseen, havaittiin merkittäviä myönteisiä muutoksia. Kaikissa hoitajien hyvinvointia arvioineissa tutkimuksissa todettiin intervention jälkeen joko kuormittuneisuuden kokemuksen vähenemistä tai minäpystyvyyden kokemuksen vahvistumista.