Browsing by Subject "Tuettu työ"

Tavoitteet. IPS-toimintamalli (eng. Individual Placement & Support) on tuettuun työhön paluuseen keskittyvä työhönvalmennus interventio, joka toimii integroituna osana psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Menetelmä on kehitetty erityisesti vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon, ja sen toimivuudesta on saatu positiivista tutkimusnäyttöä. Nykyisellään mielenterveydenhuollon hoitopolku keskittyy ensisijaisesti oireiden kontrollointiin. Hoidon keskittyessä mielenterveyspalveluihin, saattaa se johtaa syrjäytymiseen työelämästä ja yhteiskunnasta. IPS-toimintamallin tutkimusta on laajennettu myös lieviin mielenterveyshäiriöihin ja somaattisiin sairauksiin. Työllistymisen on nähty vaikuttavan positiivisesti henkilön terveyteen ja kuntoutukseen, lisäksi on havaittu taloudellisesti kannattavia tuloksia niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Menetelmät. Artikkeleita etsittiin Google Scholar-, PubMed- ja Helka-tietokannoista hakusanoilla ”Occupational rehabilitation” tai ”Supported employment” yhdistettyinä termeihin ”mental illness”, ”IPS (Individual placement and support)”, ”mental health”, ”work”, ”integrated employment”, ”rehabilitation” sekä “economic”. Useita artikkeleita otettiin mukaan katsaukseen myös löydettyjen artikkelien lähdeviitteistä. Tulokset ja johtopäätökset. IPS on toimiva menetelmä työelämään integroimisessa. IPS:n tuloksellisuus on kaksi- tai kolminkertainen verrattuna verrokkipalveluihin ja sen on todettu parantavan työelämässä menestymistä noin 60 %:lla asiakkaista, jotka sairastavat vakavaa mielenterveyshäiriötä. IPS-toimintamallilla on vahvemmat efektit vakaville mielenterveyshäiriöille verrattuna lievempiin mielenterveyshäiriöihin. Muita IPS:n tehokkuuteen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mm. oireiston vähäisyys, päihteettömyys, heikko työhistoria ja korkeampi koulutus. IPS:n kustannustehokkuudesta on hyvää näyttöä, mutta pitkittäistutkimuksia tarvitaan enemmän, jotta voitaisiin tarkastella IPS:n taloudellista kestävyyttä. Tutkimustulokset tukevat diskurssia, jossa mielenterveyshäiriö ei ole este yhteiskuntaan ja työelämään integroitumiselle. Työn sisällyttäminen osaksi kuntoutusmenetelmää voisi toimia mielenterveyshäiriöisten syrjäytymisen ehkäisemisessä.