Browsing by Subject "Vauvojen syömistaidot"

Tavoitteet. Yhä suuremmalla osalla vauvoista on syömisvaikeuksia, mutta niiden arviointi saatetaan kokea haastavaksi. Syömistaitojen arviointiin voidaan käyttää kliinisiä arviointimenetelmiä, mutta niiden psykometrisiä ominaisuuksia ei ole todettu asianmukaisiksi aiemmassa tutkimuksessa. Nykytilanteen selvittämiselle on kuitenkin tarvetta uuden tutkimustiedon ja uusien menetelmien kehittämisen myötä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, analysoida ja kuvata vauvojen syömistaitojen arvioimiseen käytettäviä kliinisiä arviointimenetelmiä. Katsauksessa tarkastellaan sitä, millä kliinisillä arviointimenetelmillä vauvojen syömistaitoja voidaan arvioida, millaisia osa-alueita ne tutkivat, ja sitä, millaiset psykometriset ominaisuudet näillä menetelmillä on. Lisäksi selvitetään näiden menetelmien hyötyä kliinisen työn kannalta. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Hakulausekkeena oli: (“infant” OR “neonate”) AND (“infant feeding” OR “feeding skills” OR “bottle feeding” OR “breast feeding” OR “sucking behavior”) AND (“assessment W/2 tool” OR “assessment scale” OR “oral motor assessment”). AND NOT INDEX (MEDLINE). Lopullinen tutkimusaineisto muodostui seitsemästä vuosina 2013–2021 julkaistusta artikkelista. Aineisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tutkimusten pääpiirteet ja tämän tutkielman tutkimuskysymyksiin vastaavat kohdat. Tämän jälkeen tiedoista tehtiin taulukot. Tulokset ja johtopäätökset. Vauvojen syömistaitojen arvioimiseen käytettäviä kliinisiä arviointimenetelmiä oli useita, ja ne jakaantuivat rintaruokintaa ja pullo- tai rintaruokintaa arvioiviin menetelmiin. Arvioitavat osa-alueet vaihtelevat menetelmästä toiseen, imeminen ja nieleminen olivat ainoat kaikille yhteiset osa-alueet. Menetelmät vaihtelivat psykometrisiltä ominaisuuksiltaan hyvästä ja riittävästä vaihtelevaan ja epäoptimaaliseen reliabiliteettiin ja validiteettiin, mutta menetelmillä näytti olevan hyötyjä kliiniseen työhön. Menetelmien hyötyä paikoissa, joissa ei ole saatavilla instrumentaalisia arviointimenetelmiä tai niiden osaajia voitaisiin tulevaisuudessa selvittää. Tutkimusta menetelmien psykometrisistä ominaisuuksista ja hyödystä kliiniseen työhön tarvittaisiin kuitenkin lisää, jotta menetelmiä voitaisiin kehittää ja parhaat mahdolliset arviointimenetelmät tulisivat käyttöön kliinisessä työssä.