Browsing by Subject "aikuiset"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2022)Tavoitteet. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n merkitys aikuisen elämänlaatuun on yhä laajemmin tunnistettu ilmiö. Psykososiaalisten hoitojen saatavuus on kuitenkin haaste. Internet-pohjaisia interventioita (kuten Suomessa HUS:n nettiterapiat) on kehitetty osaltaan vastaamaan mielenterveyspalveluiden resurssien ja saatavuuden haasteisiin. Internet-pohjaisten interventiomenetelmien sopivuudesta aikuisten ADHD-kuntoutukseen on toistaiseksi kuitenkin vain vähän tietoa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia internet-pohjaisia interventioita on tutkittu, ja millaisia tuloksia niistä on saatu aikuisten ADHD-kuntoutuksessa. Menetelmät. Tutkielman aineisto haettiin Google Scholar- ja PubMed-hakukoneiden avulla yhdistelemällä eri tavoin hakusanoja adhd, adult, treatment, intervention, internet, online, ehealth, computerized ja icbt. Lisäksi haettiin suomekielistä materiaalia muun muassa adhd, hoito ja kuntoutus -hakusanojen avulla. Artikkeleita etsittiin myös löydettyjen artikkelien lähdeluetteloista sekä Google Scholarissa cited by - hakemistoista. Tarkasteltavaksi valittiin kaikki tutkimukset aikuisten ADHD:n kuntoutukseen suunnatuista internet-pohjaisista interventioista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkitut interventiot jakautuivat karkeasti kahteen ryhmään: vakiintuneemmista ADHD:n kuntoutusmenetelmistä johdettuihin omatoimisen työskentelyn materiaaleihin perustuviin interventioihin sekä toisaalta omatoimisen työskentelyn materiaaliltaan suppeampiin interventioihin. Erityisesti vakiintuneemmista menetelmistä johdettujen interventioiden tulokset vaikuttavuudesta ADHD:n ydinoireisiin olivat positiivisia, mutta tutkimusten otoskokojen ja vertailuasetelmien vuoksi tutkimusnäyttöä ei voida pitää vahvana. Internet-pohjaiset interventiot vaikuttavat katsauksen perusteella toimivilta ja olisikin aiheellista tehdä laajempaa tutkimusta, jotta niiden edut aikuisten ADHD-kuntoutuksessa ymmärrettäisiin paremmin, ja interventiot saataisiin ihanteellisella tavalla käyttöön potilastyössä.
-
(2019)Tavoitteet. Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, jossa puhe on vaivalloista toistojen, pysähdyksien ja pidennyksien vuoksi. Sujumattoman puheen lisäksi änkytykseen kuuluu myös änkyttävän henkilön kokemia tunteita ja asenteita änkytystä kohtaan. Elämänlaatu käsittää yksilön käsitykset elämästään, ja sisältää muun muassa fyysiset, psykologiset ja sosiaaliset näkökulmat. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että änkytyksellä voi olla laaja vaikutus änkyttävän henkilön elämään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten änkytys vaikuttaa elämänlaatuun aikuisella. Menetelmät. Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeeksi muodostui: stutter* OR stammer* AND quality of life. Aineisto valittiin kahdesta elektronisesta tietokannasta. Valitun aineiston tuli sisältää vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimusartikkeleita. Tutkimukseen valikoitui kuusi artikkelia, ja niitä tarkasteltiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Änkytyksen vaikutus elämänlaatuun näkyi änkytyksen herättämissä kielteisissä tunteissa. Itsearviointimittarien mukaan änkytyksellä oli keskimäärin keskivaikea vaikutus elämänlaatuun. Elämänlaatumittareissa änkytyksen vaikutus näkyi sosiaaliseen toimintaan, emootioihin ja mielenterveyteen liittyvissä osioissa. Änkytyksen koettiin usein vaikuttavan työelämään, mutta henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin se ei vaikuttanut. Tuloksissa näkyi myös yksilöllisiä eroja, ja niiden merkitystä pohdittiin kuntoutuksen näkökulmasta.
-
(2019)Tavoitteet. Aiempi tutkimus osoittaa, että puheen visuaalinen signaali on merkittävässä roo-lissa puheen havaitsemisessa ja että se tukee jatkuvasti puheen ymmärtämistä. On myös ehdotettu, että tietyt aivoalueet ovat erikoistuneet puheenkaltaisten signaalien käsittelyyn. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia erilaisia menetelmiä on huuliolukukyvyn arviointiin ja millä tavoin nämä keinot eroavat toisistaan. Menetelmät. Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kah-desta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Ovid Medline. Hakulausekkeessa käytettiin terme-jä lipreading/lip reading, speechreading/speech reading, visual speech perception, assess-ment ja evaluation. Haku suoritettiin 24.2.2019. Valintakriteereiden mukaisen karsimisen jäl-keen aineistoon valikoitui 3 tutkimusartikkelia, sekä lisäksi ”käsinpoiminnalla” 5 tutkimusartik-kelia. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä, vertaisavioituja ja saatavilla ilmaiseksi Helsin-gin yliopiston tietojärjestelmän kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Huuliolukutaitoja arvioitiin äänne-, sana- ja lausetasolla, sekä ly-hyillä kertomuksilla. Arviointimenetelmät käyttivät testien puhujina miehiä ja naisia ja vastaus annettiin joko suljetusta valikosta valitsemalla tai avoimeen vastauskenttään kirjallisesti sekä yhdessä tapauksessa suullisesti. Eri tutkimuksissa koehenkilöt suoriutuivat huuliolukukykyä arvioivista testeistä hyvin eri tasoisesti. On mahdotonta päätellä mistä tarkalleen erot johtu-vat, sillä menetelmät ovat erilaisia keskenään. Jatkotutkimusta tarvitaan isommilla otoskoilla ja standardoiduilla menetelmillä, sekä useammalle menetelmälle tulee muodostaa normiar-vot, jotta yksilön suoriutumista on mahdollista verrata tyypilliseen suoriutumiseen. Etenkin ko-timaiselle tutkimukselle on tarvetta.
-
(2021)Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kolmannen aallon kognitiivisen käyttäytymisterapian suuntaus, jonka avulla pyritään kehittämään asiakkaan psykologista joustavuutta. HOT:n tavoitteena on, että psykologisen joustavuuden parantumisen myötä asiakas voisi elää mielekästä ja arvojensa mukaista elämää. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on hyödynnetty muun muassa masennuksen hoidossa, sillä psykologinen joustamattomuus nähdään vaikuttavaksi tekijäksi masennuksen taustalla. Masennukseen on tärkeää kehittää entistä toimivampia hoitomuotoja, sillä se on hyvin yleinen ja helposti uusiutuva mielenterveyden häiriö sekä yleinen syy työkyvyttömyydelle. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuutta masennuksen hoidossa aikuisilla. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan HOT:n vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä sekä sitä, miten HOT ja perinteinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) vertautuvat toisiinsa tuloksien osalta masennuksen hoidossa aikuisilla. Tutkimuksia haettiin Google Scholar- ja PubMed-tietokannoista muun muassa hakusanoilla ”acceptance and commitment therapy”, ”ACT” ja ”depress*”. Mukaan otettiin kolme lähivuosina julkaistua katsausta tai meta-analyysiä sekä neljä katsauksien ulkopuolista satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan neljä tutkimusta, joissa oli arvioitu HOT:n vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusten tulosten perusteella HOT vaikuttaa tehokkaalta hoitomuodolta etenkin lievän masennuksen hoidossa aikuisilla. HOT voi olla vaikuttava hoitomuoto masennuksen hoidossa myös internet-pohjaisena itsehoitointerventiona sekä ryhmäterapiana toteutettuna. KKT:hen verrattuna HOT vaikuttaa vähintään yhtä tehokkaalta hoitomuodolta masennuksen hoidossa aikuisilla. Komorbideissa mielenterveysongelmissa HOT voi tutkimusten perusteella olla jopa tehokkaampi hoitomuoto kuin KKT. HOT:n vaikuttavuuteen ovat tutkimusten perusteella yhteydessä muun muassa terapeutin kompetenssi ja sitoutuminen hoitoprotokollaan sekä HOT:n prosesseista hyväksynnän kasvaminen, defuusio ja arvoihin sitoutunut toiminta. Vaihtelevuutta tutkimustuloksissa oli muun muassa siinä, kuinka kauan intervention tulokset säilyivät, minkä tasoista masennusta oli hoidettu ja miten masennusta oli mitattu. Jatkotutkimuksia tarvitaan näiltä osin lisää, jotta voidaan varmistua HOT:n vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa aikuisilla.
-
(2023)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö on elinikäinen vaiva, jossa kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Tästä huolimatta sen haittoja aikuisiässä tutkitaan vain harvoin. Tiedetään kuitenkin, että erityisesti puhutun ja kirjallisen kielen kyvykkyys pysyy normaalisti kehittyneitä heikompana, mistä johtuen kyseisestä häiriöstä kärsivät ovat tyypillisesti menestyneet heikommin yhteiskunnassa. Työelämä puolestaan kehittyy jatkuvasti syvempää kouluttautumista ja erikoistumista painottavaan suuntaan, mikä voi näyttäytyä kehityksellisesti kielihäiriöisille suurena haasteena.Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen suorittamiseen ja työllistymiseen. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ("specific language impairment" OR "developmental language disorder") AND ("adult*" OR "young") AND ("education*") AND ("outcome*" OR "experience*"). Tiedonhaku toteutettiin Pubmed ja Scopus -tietokannoissa tammikuun 2023 aikana. Tutkimukseen valikoitui lopulta viisi artikkelia, jotka oli julkaistu 2010—2018. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluttautumisen osalta kaikissa verrokillisissa tutkimuksissa ilmeni selvä ero kehityksellisesti kielihäiriöisiin nähden, joskin maakohtaisia eroja löytyi. Tanskaan tai Kanadaan verrattuna Iso-Britanniassa harvempi kehityksellisesti kielihäiriöinen suoritti suomalaiseen lukio- tai ammattitutkintoon verrannollisia tai korkeampia tutkintoja, vaikkakin tätä selittää osaltaan Iso-Britannian eriävä koulutusjärjestelmä. Kouluttautuminen ja työllistyminen myös eriytyivät voimakkaasti iän myötä. Korkeakouluttautuminen oli kaikissa tutkimuksissa kehityksellisesti kielihäiriöisillä hyvin harvinaista. Tutkimuksissa ilmeni myös kehityksellisesti kielihäiriöisten heikompi työllistyminen, joskin ero näyttäytyi tässä vähäisempänä kuin kouluttautumisessa. Merkittävimmät erot olivatkin laadullisia, ja valtaosa kehityksellisesti kielihäiriöisistä työllistyi vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Saatujen tulosten perusteella ilmenee sekä yleinen tarve lisätutkimuksille kehityksellisestä kielihäiriöstä aikuisuudessa, kuin myös tarve kehittää keinoja kehityksellisesti kielihäiriöisten kouluttautumisen lisäämiseksi, jotta työelämän muutosten seurauksena tämän viiteryhmän tilanne ei heikkenisi.
-
(2023)Aim: A number of different and effective medical and psychological treatments have been developed for the treatment of obsessive-compulsive disorder. However, not everybody benefits from these treatments. The Bergen 4-day Treatment is a new and intensive therapy for obsessive-compulsive disorder. There have been promising results of its effectiveness in individual studies. The aim of this literature review was to examine the effectiveness of The Bergen 4-day Treatment in the treatment of obsessive-compulsive disorder. Methods: Literacy search was conducted by searching the PubMed and Web of Sciences databases with the search term “Bergen 4-day treatment”. In addition to this, studies were also searched for in the bibliography of the articles selected for the review. The age group of the studies was limited to adults and nine studies were selected. Results and conclusions: Treatment led to a significant reduction in obsessive- compulsive symptoms and effects were found to persist for up to four years of follow- up. The treatment also reduced symptoms of anxiety and depression and had a positive effect on the ability to work. Treatment discontinuations were low, and patients were generally very satisfied with the treatment. Based on the literature review, The Bergen 4-day Treatment seems like a promising treatment for obsessive- compulsive disorder in adults. However, only one RCT study has been conducted on the treatment, so the results should be viewed with caution in the absence of control groups and randomization of patients.
Now showing items 1-6 of 6