Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "aivomekanismit"

Sort by: Order: Results:

  • Puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismit 
    Forsman, Julia (2019)
    Tavoitteet. Puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismit unohdetaan usein pu-heen havaitsemisen yleisistä malleista, vaikka puheen voimakkuuteen, aikaan tai ajoitukseen sekä sävelkorkeuteen liittyvät piirteet ovat tärkeitä puheen rakenteiden ja jopa tunteiden ilmai-semisen suhteen. Yhtenä kanditutkielmani tavoitteena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen kei-noin puheen prosodisten piirteiden havaitsemisen aivomekanismeja ja selvittää miten prosodian havaitsemisen aivomekanismit ilmenevät suhteessa puheen havaitsemiseen. Menetelmät. Kanditutkielmani tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen muodostettiin käyttämällä kahta tietokantaa, jotka olivat Ovid Medline ja Scopus. Hakusanoiksi valikoituivat englanninkieliset termit prosody perception (prosodian ha-vaitseminen), speech perception (puheen havaitseminen), prosody (prosodia), pitch (sävelkor-keus), length of sound (äänen pituus), sound pressure (äänen paino), acoustic duration (akusti-nen kesto), acoustic intensity (akustinen intensiteetti), brain mechanism (aivomekanismi) sekä magnetic resonance imaging (magneettiresonanssikuvaus). Lopullinen aineisto koostui kuudesta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksissa puheen prosodisia piirteitä käsiteltiin yleisimmin ohimolohkon alueilla painottuen aivojen oikeanpuoleiselle aivopuoliskol-le. Ohimolohkon alueiden jälkeen yleisimmin puheen prosodiaa käsiteltiin aivojen otsalohkon alueilla. Otsalohkojen aktivaatio painottui ohimolohkojen ohella aivojen oikeanpuoleiselle aivo-puoliskolle. Kirjallisuuskatsauksen perusteella myös päälakilohkon motoriset alueet aktivoitui-vat puheen prosodian käsittelyn yhteydessä. Muita puheen prosodian käsittelyssä aktivoituneita aivoalueita olivat muun muassa talamus, basaaligangliot eli tyvitumakkeet sekä pikkuaivot. Pu-heen prosodian havaitseminen ei esiintynyt pelkästään aluekohtaisena aktivaationa, sillä proso-dian yhteydessä aktivoituneiden alueiden välillä tapahtui myös tiedonsiirtoa eri käsittelyreittien kautta. Johtopäätöksenä tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että puheen prosodiaa käsitellään yleisimmin oikeanpuoleisen aivopuoliskon ohimo- ja otsalohkon alueilla sekä päälakilohkon alueilla kuitenkin niin, että aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa aktiivisesti.
  • Viittomakielten ymmärtämisen ja tuottamisen aivomekanismit 
    Grünthal, Alva (2019)
    Objectives. Sign languages are perceived and produced by different modalities compared to spoken languages. This has lead to different viewpoints regarding the status of sign languages: are they human languages at all or are they fully comparable to spoken languages? Modality differences have been an interesting topic in the research of the brain mechanisms of sign languages. For spoken languages, the brain mechanisms are mainly based on the left hemisphere and especially on its perisylvian areas. Particularly the role of the left posterior superior temporal sulcus and the left inferior frontal gyrus have been researched. In this review the similarities and differences between the brain mechanisms of sign language and spoken language are discussed based on the current research. Methods. The method of this review was literature review. The studies and books were found from Google Scholar and Helka Finna using, for example, search term sign language brain. Some references for the introduction were searched also from Google. In addition, the suggestion and citation functions were used in Google Scholar, and articles were discovered also by conducting a manual search from the reference lists of the found studies. Results and conclusions. In the studies on the brain mechanisms of sign language it was consistently found that similarly to spoken language, the processing of sign language is mainly based on the left hemisphere and especially on its perisylvian areas. The left inferior frontal gyrus was engaged in production of both spoken and signed languages. In comprehension, the left superior temporal sulcus, the left superior temporal gyrus and the left inferior frontal gyrus were engaged. Results suggested that auditory cortex in the temporal lobe is a constituent part of brain mechanisms despite that sign languages are not perceived auditorily. On the other hand, the relevance of the visuospatial component for the brain mechanisms of sign language was noted in the studies and it was observed that sign language was perceived more bilaterally than spoken language. The more spatial processing was required, the more the activation in the right hemisphere and in the parietal lobes increased. More research is needed about the distinction and overlap of sign language and gesture. Also, the role of the basal ganglia should be studied more in languages of different modalities. The similarities between the brain mechanisms of sign language and spoken language suggest that language is not just a bunch of sensomotor mechanisms but has a deeper neural function in the brain.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO