Browsing by Subject "analyyttinen ajattelu"

Analyzing the relationship between analytical thinking and religion has produced rather consistent results. The purpose of this literature review is to assemble research data and find out what kind of connection there is between analytical cognitive style and religion and what could explain the connection. There were used both correlative and experimental studies to investigate the relationship between analytical thinking and religion. There was a weak negative connection between analytical thinking and religion. This connection was systematically observed in numerous studies. More analytically-minded people were therefore less religious on average compared to people who were not inclined to analytical thinking. Experimental studies used, among other things, a verbal and visual priming method to stimulate analytical thinking, resulting in a decline in religion. However, it is not yet known how long or under what circumstances an analytical priming effect will occur. This may explain why experimental studies have also yielded contradictory results. Attempts have been made to explain the connection. Conflict detection theory has the idea that people with analytical cognitive style are better to detect contradictions in situations requiring reasoning and, consequently, to adopt an analytical mindset. On the other hand, it has been suggested that the cause of the connection would be cognitive ability or epistemic rationality. In these studies, the connection between religion and analytical cognitive style remained after controlling cognitive ability or epistemic rationality. Research suggests that, while cognitive ability and epistemic rationality are related to religion, they do not remove the negative connection between analytical thinking and religion. Longitudinal studies are needed to be able to say about the causal relationship between analytical thinking and religion.

Valeuutisoinnin ilmiö sellaisena kuin se nykyään tunnetaan – suunnitellusti harhaanjohtavana ja tahallisesti valheellisena internetissä leviävänä tietona – on melko tuore, mutta osoittautunut jo maailmanlaajuiseksi sekä yksilö- että yhteisötasolla vaikuttavaksi ongelmaksi. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valeuutisten luonnetta ja tutkijoiden hieman toisistaan eroavia valeuutisen määritelmiä. Tämän jälkeen tutkielma pyrki kokoamaan yhteen vastauksia siitä, miksi valeuutisiin uskotaan. Tutkimustiedon yhteen koonnin jälkeen tutkielmassa pyrittiin ehdottamaan suuntaa tulevalle tutkimukselle jo tehdyn tutkimuksen pohjalta, ja osoittamaan kriittistä tarkastelua myös tehdyn tutkimuksen suhteen.Katsaus kirjoitettiin tutkimusartikkeleiden pohjalta, joista suurin osa löytyi ohjaajan kirjallisuusluettelosta. Artikkeleita haettiin myös Helka-kirjaston tietokannasta hakusanoin ”fake news”, ”belief in fake news” ja ”fake news definition”. Valeuutisten tavoite on usein taloudellinen tai poliittinen hyöty, johon päästään harhaanjohtamalla ihmisiä julkaisemalla valheellista tietoa, joko kuvan, tekstin tai molempien muodossa. Valeuutinen voi sisältää myös tahallisesta puutteellisesti esitettyä tietoa tai oikeaa tietoa esitettynä tahallisesti väärässä kontekstissa. Valeuutisissa on siis kyse disinformaatiosta, tahallisesti virheellisestä tiedosta. Keskustelu internetistä ja sosiaalisesta mediasta kuuluu valeuutisten yhteyteen, koska ne mahdollistavat ilmiön tapahtumisen: ilman niitä valeuutiset eivät pääsisi räjähdysmäisesti leviämään ja näin harhaanjohtamaan ihmisiä. Leviämistä edesauttavat myös botit, jotka muistuttavat aitoja sosiaalisen median tilejä. Kognitiiviset vinoumat voivat edesauttaa valeuutisten uskomista siinä tapauksessa, että yksilön ennakkokäsitykset tai uskomukset perustuvat virheelliselle tiedolle. Yksilö voi esimerkiksi hyväksyä valeuutisen totena, jos se sopii yhteen hänen pohjatietojensa kanssa. Valeuutisten uskomiseen voi vaikuttaa myös uutisotsikon tuttuus: jo kerran altistumisen uudelle otsikolle on todettu vaikuttavan siihen, että se arvioidaan seuraavalla näkemällä todeksi. Ihmisten välillä on havaittu eroja siinä, kuinka helposti he keskimäärin uskovat valeuutisia. Näitä eroja on selitetty esimerkiksi kognitiivisena reflektiona tai avomielisenä ajatteluna ilmenevällä analyyttisellä ajattelutyylillä, joka on yhteydessä valeuutisten epäilemiseen. Refleksiivisen ajattelun on puolestaan todettu olevan yhteydessä valeuutisten uskomiseen. Tulevassa tutkimuksessa olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota ekologiseen validiteettiin ja laajentaa tutkimusasetelmia jo todetun tutkimustiedon pohjalta.