Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "antisosiaalinen persoonallisuushäiriö"

Sort by: Order: Results:

  • Antisosiaalisen persoonallisuushäiriön yhteys internetissä toteutetun psykoterapiahoidon keskeyttämiseen ja tehoon 
    Kujansuu, Enna (2024)
    Tavoitteet. Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASPD) on moninkertaisesti valtaväestöä yleisempää mielenterveyspotilaiden, päihteidenkäyttäjien ja rikollisten keskuudessa, ja sen on todettu olevan yhteydessä vakavampaan mielenterveys- ja päihdehäiriöoireiluun. ASPD-diagnoosin saaneiden ei ole kuitenkaan havaittu vastaavan tehoon niin hyvin kuin muu väestö, minkä lisäksi heidän on havaittu olevan hoitoa karttavia sekä lopettavan sen ennenaikaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ASPD-diagnoosin saaneiden henkilöiden ja niiden henkilöiden, joiden lähisukulaisella on ASPD-diagnoosi, riskiä keskeyttää internetissä toteutettu psykoterapia muuhun väestöön verrattuna. Lisäksi tarkastellaan sitä, ovatko henkilöt hyötyneet terapiasta, mikäli ovat sen suorittaneet loppuun. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui HUSin nettiterapiadatasta, THL:n potilasrekisteridatasta sekä DVV:n rekisteridatasta. ASPD-diagnoosina käytettiin ICD-10 -tautiluokituksen diagnoosia F60.2. Nettiterapian keskeyttämisalttiutta tutkittiin logistisella regressioanalyysillä erikseen 70 % ja 100 % suoritettujen terapiaistuntojen perusteella. Lisäksi terapian vähintään 70 %:sti loppuun saattaneiden potilaiden kohdalla tarkasteltiin heidän oirepistemuutostensa avulla sitä, olivatko he hyötyneet nettiterapiasta. Tulokset ja johtopäätökset. Sekä ASPD-diagnoosin saaneilla että niillä henkilöillä, joiden lähisukulaisella on ASPD-diagnoosi, havaittiin olevan huomattavasti kohonnut riski keskeyttää terapia. Riski oli suurempi ASPD-diagnoosin saaneilla. Toisaalta terapian vähintään 70 %:sti loppuun saattaneen antisosiaalisen väestön selkeän enemmistön havaittiin hyötyneen terapiasta. Näin ollen tutkimus antaa alustavia tuloksia antisosiaalisen väestön hyötymisestä nettiterapiana tarjottavasta psykoterapiasta, joskin erityistä huomiota tulisi kohdistaa antisosiaalisen väestön motivoimiseen terapiassa käymiseen erityisesti hoidon alussa. Kaiken kaikkiaan yksilön antisosiaalinen tausta tulisi havaita mahdollisimman varhain.
  • Sikiöaikaisten tekijöiden ja myöhempien persoonallisuushäiriöiden väliset yhteydet 
    Kouki, Sareda (2018)
    Differing from the previous view of the development of diseases, the past few centuries research has recognised the developmental nature of diseases and the impact of prenatal factors. Different personality disorders have also been linked to adverse prenatal factors. Recent studies have focused on the effects of risk factors such as being born premature or small for gestational age, being exposed to prenatal stress or teratogens, and maternal nutrition during gestation. The effects of these factors on later personality disorders have differed according to the study and the methods it has used, but there seems to be a rather consistent connection between prenatal adversity and personality disorders. The most probable explanation for this is that an adverse prenatal environment affects the fetus’s neurodevelopment, causing a metaplastic state that exposes the individual to later adversity.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO