Browsing by Subject "arviointi"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2018)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä autismikirjon häiriön lasten arvioinnissa tulisi nykyistä paremmin huomioida, kun heille valitaan sopivaa AAC-keinoa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko arvioinnin tueksi olemassa tutkimusten tukemia arviointimenetelmiä. Aiempien tutkimusten perusteella puheterapeuttien toteuttama AAC-keinoja tarvitsevien autismikirjon häiriön lasten arviointi perustuu vielä liiaksi tuttujen ja helposti saatavilla olevien menetelmien käyttöön, kokemusperäiseen, koulutuksissa ja kollegoilta saatuun tietoon sekä tutkimuksiin. Ilman tarkempia ohjeistuksia ja suoria, systemaattisia arviointimenetelmiä esimerkiksi symbolifunktion tai muiden taitojen kehityksen ongelmat saattavat jäädä löytämättä, jolloin lapsi ei saa tarpeittansa vastaavaa AAC-keinoa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus, johon etsittiin aineistoa kolmesta tieteellisestä tietokannasta. Hakusanoina käytettiin termejä autismikirjon häiriö, AAC-keinot ja arviointi, jotka hakulausekkeessa olivat muodossa autis* ja asd, aac ja augmentative and alternative communication sekä assess* ja evaluat*. Hakutuloksista valittiin artikkeleita ensin otsikon ja abstraktin perusteella, ja näistä koko tekstin perusteella valittiin 9 artikkelia. Yksi artikkeli valittiin hakutuloksista löytyneen artikkelin lähdetiedoista. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulosten perusteella autismikirjon häiriön lapsilta kannattaa arvioida nykyistä paremmin symbolifunktiota, semanttista organisointia ja kategorisointia, yhdistämis- ja jäljittelytaitoja sekä taitojen vakiintumista ja yleistymistä. Tutkimusten koehenkilömäärät olivat kuitenkin pieniä, minkä vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia. Havaitsemista ja symboleiden ymmärtämistä voidaan tutkia ComFor-arviointimenetelmällä, jonka reliabiliteetti ja validiteetti todettiin hyviksi. Semanttista organisointia ja kategorisointia voidaan tutkia muokatulla MTS-testillä, mutta menetelmä tarvitsee vielä lisää tutkimusta.
-
(2019)Tavoitteet. Aiempi tutkimus osoittaa, että puheen visuaalinen signaali on merkittävässä roo-lissa puheen havaitsemisessa ja että se tukee jatkuvasti puheen ymmärtämistä. On myös ehdotettu, että tietyt aivoalueet ovat erikoistuneet puheenkaltaisten signaalien käsittelyyn. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia erilaisia menetelmiä on huuliolukukyvyn arviointiin ja millä tavoin nämä keinot eroavat toisistaan. Menetelmät. Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin kah-desta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Ovid Medline. Hakulausekkeessa käytettiin terme-jä lipreading/lip reading, speechreading/speech reading, visual speech perception, assess-ment ja evaluation. Haku suoritettiin 24.2.2019. Valintakriteereiden mukaisen karsimisen jäl-keen aineistoon valikoitui 3 tutkimusartikkelia, sekä lisäksi ”käsinpoiminnalla” 5 tutkimusartik-kelia. Kaikki artikkelit olivat englanninkielisiä, vertaisavioituja ja saatavilla ilmaiseksi Helsin-gin yliopiston tietojärjestelmän kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Huuliolukutaitoja arvioitiin äänne-, sana- ja lausetasolla, sekä ly-hyillä kertomuksilla. Arviointimenetelmät käyttivät testien puhujina miehiä ja naisia ja vastaus annettiin joko suljetusta valikosta valitsemalla tai avoimeen vastauskenttään kirjallisesti sekä yhdessä tapauksessa suullisesti. Eri tutkimuksissa koehenkilöt suoriutuivat huuliolukukykyä arvioivista testeistä hyvin eri tasoisesti. On mahdotonta päätellä mistä tarkalleen erot johtu-vat, sillä menetelmät ovat erilaisia keskenään. Jatkotutkimusta tarvitaan isommilla otoskoilla ja standardoiduilla menetelmillä, sekä useammalle menetelmälle tulee muodostaa normiar-vot, jotta yksilön suoriutumista on mahdollista verrata tyypilliseen suoriutumiseen. Etenkin ko-timaiselle tutkimukselle on tarvetta.
-
(2021)Tavoitteet. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi ja todistaminen ovat perusta näyttöön perustuvalle puheterapialle. Koska kuntoutus on usein monialaista ja –tahoista, on tuloksia kuitenkin vaikea mitata, ja vaikuttavuutta mittaavia menetelmiä tarvitaan lisää. Experience Sampling –menetelmä on jäsennelty päiväkirjamenetelmä, jolla kerätään tutkittavan omia subjektiivisia kokemuksia itsearvioinnin muodossa ihmisen omasta toiminnasta, tunteista ja muista jokapäiväisen elämän osatekijöistä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää miten Experience Sampling –menetelmää on aikaisemmissa tutkimuksissa käytetty, kuinka menetelmä soveltuu käyttäytymisen muutoksen arvioimiseen ja miten menetelmää voitaisiin hyödyntää puheterapian vaikuttavuuden arvioinnissa. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakusanoina ja –lausekkeena käytettiin ((momentary assessment technique) OR (experience sampling method) OR (ecological momentary assessment) OR (ambulatory assessment) OR (event sampling) OR (beeber studies) OR (structured diary method) OR (intensive longitudinal assessment) OR (real-time data capture study)) AND (rehabilitation OR treatment OR therapy OR intervention OR enhance OR improv*) AND (effective* OR efficacy OR success) AND (assessment OR evaluation OR estimate). Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021 Scopus ja Ebscohost –tietokannoista. Lopullinen aineisto sisälsi viisi vertaisarvioitua tutki-musartikkelia vuosilta 2012-2020. Aineisto analysoitiin laadullisesti soveltaen sisällönanalyysin keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Experience Sampling –menetelmää oli käytetty kuntoutuksen vai-kuttavuuden arviointiin sekä yksin että soveltaen osana interventiota. Saadut tulokset olivat luotettavia, kun menetelmän edut ja rajoitteet oli otettu huomioon tutkimusta tehdessä ja tuloksia analysoitaessa. Experience Sampling –menetelmä sopii suuntaa-antavasti myös logopediseen viitekehykseen tutkittaessa subjektiivisia kokemuksia.
-
(2018)Tavoitteet. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tiedetään, että nielemisvaikeuksien esiintyminen Parkinson-potilailla on yleistä. He eivät kuitenkaan itse usein tunnista ongelmia nielemisessään, varsinkaan taudin varhaisvaiheissa. Kliinisestä näkökulmasta nielemisvaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, koska näillä potilailla on kohonnut riski muun muassa aspiraatiopneumoniaan, aliravitsemukseen sekä elämänlaadun heikentymiseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt tunnistavat nielemisvaikeutensa itsearvion perusteella, kun tuloksia verrataan kuvantamislöydöksiin. Tämän lisäksi tarkastelin, millaiset kysymykset ennustavat parhaiten nielemisongelmien esiintymistä Parkinson-potilailla. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin kolmea eri elektronista tietokantaa käyttäen, jotka olivat PubMed, Scopus ja Cumulative Index to Nursing and Allied Health Literature (EBSCO). Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset termit dysphagia, swallowing disorders/deglutition disorders, Parkinson’s disease ja evaluation/assessment. Valintakriteereiden mukaisesti tutkimukseen valikoitui kuusi vuosina 2007-2018 julkaistua tutkimusartikkelia, jotka olivat kaikki englanninkielisiä, vertaisarvioituja sekä ilmaiseksi saatavilla Helsingin yliopiston kirjaston tietojärjestelmän kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Tuloksissa esiintyi jonkin verran vaihtelua siinä, kuinka hyvin Parkinson-potilaat tunnistivat nielemisvaikeutensa itsearvioinnin perusteella. Nielemisvaikeuksien esiintymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten motoristen oireiden vaikeusaste ja tutkittavien korkea ikä, mikä on voinut vaikuttaa aineistoni vaihteleviin tuloksiin. Lisäksi nielemisvaikeuksien määritelmät artikkeleissa eivät olleet johdonmukaisia. Osassa tutkimusartikkeleista esiintyi jopa merkittävää nielemisvaikeuksien oireiden tunnistamisen heikkoutta, ja näissä artikkeleissa myös hiljaisen aspiraation esiintyminen Parkinson-potilailla oli yleisempää. Subjektiivisesti parhaiten nielemisvaikeuksia Parkinson-potilailla pystyttiin tunnistamaan kattavammilla kyselylomakkeilla tai tarkennetummilla kysymyksillä.
-
(2022)Tavoitteet. Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä ja eleitä tilanteeseen sopivalla tavalla eli konteksti ja puhekumppani huomioiden. Pragmaattiset taidot ovat tärkeässä osassa lapsen sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta. Pragmaattisten taitojen luotettava ja kattava arviointi on varhaisen kuntoutustarpeen sekä tehokkaiden interventioiden havaitsemiseksi inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten CELF-testin (Clinical Evaluation of Language Fundamentals) pragmaattisten taitojen osiota on käytetty aikaisemmassa tutkimuksessa kehitykselliseen kielihäiriöön tai autismikirjon häiriöön liittyen. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto ke-rättiin keväällä 2022 suorittamalla haku Scopus, Ovid medline ja PsycInfo -tietokannoista. Lopullisia hakulausekkeita muodostui tietokantojen hakutoimintojen erojen vuoksi kaksi. Kumpaankin pyrittiin sisällyttämään tutkimusaiheen kannalta oleelliset termit CELF (Clinical Evaluation of Language Fundamentals), kieli- tai vuorovaikutushäiriö (language or interact* disorder / impairment) sekä pragmaattiset taidot (pragmatic skills). Aineisto rajattiin koskemaan englanninkielisiä vertaisarvioituja artikkeleita, jotka vastasivat ainakin toiseen tutkimuskysymykseen. Lopulliseen aineistoon valikoitui 3 vuosina 2016−2021 julkaistua artikkelia, jotka analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. CELF-testi on kehityksellisen kielihäiriön arvioinnissa varsin laajasti käytössä oleva testi. Tähän tutkimukseen löytyi aineistoa kuitenkin hyvin niukasti, jonka pohjalta voitiin todeta, että CELF-testin pragmatiikan osiota ei ole valittujen häiriöalueiden tutkimuksessa laajemmin käytetty, vaan pragmatiikan arviointiin on useimmiten valikoitunut jokin muu arviointimenetelmä. Tuloksista käy ilmi, että testiä on käytetty interventioiden vaikuttavuuden arvioinnissa, kuitenkin lisää tutkimusta laaja-alaisen arviointimenetelmän käytettävyydestä ja luotettavuudesta tarvitaan.
-
(2018)Tavoitteet. Autismikirjon häiriöiden arviointi perustuu nykyään lähinnä haastatteluihin, kyselylomakkeisiin ja havainnointiin. Näillä menetelmillä saadut tulokset ovat kuitenkin yleensä laadullisia, eivätkä ne sovi erityisen hyvin kehityksen seurantaan tai kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Muissa häiriöryhmissä on jo käytössä erilaisia teknologisavusteisia arviointimenetelmiä, ja sellaiset voisivat sopia hyvin myös autismikirjon häiriöiden arviointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia puheen- ja liikkeentunnistukseen perustuvia teknologisavusteisia arviointimenetelmiä autismikirjon lapsille on tutkittu tai jo käytössä sekä millaisia ongelmia teknologisavusteisiin arviointimenetelmiin mahdollisesti liittyy. Menetelmät. Tutkimus oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistoa haettiin viidestä eri tietokannasta käyttäen hakusanoina autismia tai lyhennettä ASD, arviointia kuvaavia sanoja sekä erilaisia liikkeen- ja puheentunnistusta kuvaavia ja teknologisiin ratkaisuihin liittyviä sanoja. Hakutuloksista valittiin tiivistelmän ja tarkemman sisällön tutkimisen perusteella tutkimusaineistoksi seitsemän tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusartikkeleissa oli esitelty seitsemän erilaista teknologisavusteista arviointimenetelmää, joista neljässä käytettiin hyväksi erilaisia sensoreita, kahdessa kameroita ja tietokonenäköä ja yhdessä tablettitietokonetta. Menetelmillä pyrittiin arvioimaan stereotyyppisten liikkeiden määrää, lapsen motorisia taitoja, lapsen leikkitaitoja, tarkkaavuuden suuntaamista ja katseella seuraamista, ilmeiden tunnistamista ja tuottamista sekä autismikirjon henkilöiden jäljittelytaitoja. Kaikki menetelmät olivat vielä kehitysasteella. Löydetyt menetelmiin liittyvät ongelmat johtuivat joko käyttäjästä, laitteista tai käytännön järjestelyistä. Raportoituja ongelmia olivat sensorien antamat väärät positiiviset tulokset, mittalaitteen ja tietokoneen välisen yhteyden pätkiminen, laitteen akun matala varaus, se että lapsi kieltäytyi käyttämästä sensoriranneketta, se että, osa kameralla kuvattavista tilanteista jäi katvealueelle ja siksi huomaamatta, ja se, että mittausdataa analysoivat algoritmit eivät tunnistaneet kaikkia analysoituja tilanteita oikein.
-
(2022)Tavoitteet. Vastasyntyneen turvallinen ruokailu edellyttää imemisen, nielemisen ja hengittämisen koordinointia. Ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla nämä taidot eivät ole välttämättä kehittyneet, jolloin syömis- ja nielemistaitojen arviointi on tarpeen. Mikäli kliinisen arvioinnin perusteella on tarpeen, käytetään arviointiin instrumentaalisia menetelmiä, VFS- ja FEES-tutkimuksia. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli vertailla VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien kykyä osoittaa laryngeaalista penetraatiota ja henkitorven aspiraatiota sekä menetelmien välistä luotettavuutta. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien etuja toisiinsa nähden. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Hakulausekkeena oli infant* AND evaluation AND (swallow* OR dysphagia) AND (VFSS AND FEES) OR (videofluoro* AND endoscop*). Katsaukseen valikoitui viisi tutkimusartikkelia, jotka läpikäytiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. VFS- ja FEES-tutkimukset havaittiin turvallisiksi ja vastasyntyneiden syömis- ja nielemisongelmien diagnostiikkaa helpottaviksi menetelmiksi. VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien välinen luotettavuus oli katsaukseen valikoituneiden artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti heikkoa ja yksittäisen menetelmän kyky arvioida laryngeaalista penetraatiota tai henkitorven aspiraatiota vaihteli tutkimuksesta riippuen. VFS- ja FEES-menetelmillä on kuitenkin selkeitä etuja toisiinsa nähden, joiden vuoksi toinen menetelmä soveltuu tiettyjen ongelmien arviointiin toista paremmin. Tätä tietoa voidaan hyödyntää kliinisessä työssä tutkimusmenetelmän valinnassa. Jatkotutkimusta tarvitaan VFS- ja FEES-tutkimusmenetelmien käytöstä vastasyntyneiden syömis- ja nielemistoimintojen arvioinnissa, jotta tulosten yleistettävyys ja luotettavuus paranisi.
Now showing items 1-7 of 7