Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "asenteet"

Sort by: Order: Results:

  • Kognitiivisten tyylien ja metakognition vaikutus asenteiden varmuuteen 
    Vatanen, Lasse (2020)
    My thesis is a scientific review written for psychology students and researchers, wherein I assess factors affecting attitude certainty. Research on persuasion and attitude change has political, commercial, educational, therapeutic and everyday value. The most popular model describing attitude change is the elaboration likelihood model, according to which attitudes shift either through the central route, where people think though the pertinent issue carefully, or through the peripheral route, where environmental cues lead to a shift in the attitude. A large proportion of the research on persuasion and attitude change has been conducted with an emphasis on marketing with relatively homogeneous populations and low-stakes research frames. Therefore, the generalizability of these results warrants skepticism. People have differing cognitive styles and ways of processing information, one of which is the need for cognition. It reflects individual differences in the extent to which people enjoy cognitive tasks. The elaboration likelihood model has been studied through this construct, which has been linked to attitude permanence. However, the need for cognitive closure, which reflects the tendency to form opinions quickly and to hold on to them steadfastly, has been found to have a similar effect. Also, intellectual humility might moderate the connection between elaboration and attitude certainty. In this review I critique the elaboration likelihood model through these contradicting research results. I also reflect on the effects of the thoughtfulness heuristic (which refers to the tendency to feel as if one has thought about a certain issue more than one has) and the type of information assessed (e.g. is the issue familiar or new) on attitude certainty. The material referred to in this review was searched using Scopus and Google Scholar. Keywords used were, among others, ”elaboration likelihood model”, ”attitude change”, ”attitude certainty” and “persuasion”. The material spanned the years 1980–2017. The focus was on articles concerning the elaboration likelihood model, attitude change and differing cognitive styles, many of which were published in the journals ”Journal of Personality and Social Psychology” and ”Personality and Social Psychology”. The elaboration likelihood model’s 7th postulate, according to which attitudes formed through the central route are stronger than the ones formed through the peripheral route, ought to be questioned. Also, the research results on the thoughtfulness heuristic blur the distinction between the model’s central and the peripheral routes. The generalizability of the model is limited, because the variance in cognitive styles is greater than the one in the population used in the creation of the model. Different cognitive styles ought to be compared using longitudinal settings in order to gather more information about the true permanence of attitudes.
  • Lihavuuteen liittyvien implisiittisten ja eksplisiittisten ennakkoasenteiden yhteys syrjivään käyttäytymiseen 
    Kumpulainen, Bettina (2021)
    Lihavuuteen liittyy vahvasti stigmaa ja negatiivisia asenteita, ja nämä asenteet voivat olla luonteeltaan joko implisiittisiä tai eksplisiittisiä. Lihavat ihmiset kokevat myös syrjintää painonsa vuoksi, ja tämä syrjintä voi ilmetä joko verbaalisesti tai ei-verbaalisesti esimerkiksi terveydenhuollossa, työelämässä ja ihmissuhteissa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia implisiittisten ja eksplisiittisten lihavuuteen liittyvien asenteiden yhteyttä syrjivään käyttäytymiseen. Lisäksi tavoitteena on eritellä implisiittisten ja eksplisiittisten asenteiden erilaisia vaikutusmekanismeja eri käyttäytymisen muotoihin, ja arvioida asenteiden ja käyttäytymisen mittareiden toimivuutta ja puutteita. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua Scopus-tietokannasta. Mukaan katsaukseen valikoitui yhdeksän yksittäistä tutkimusta, joissa tutkittiin lihavuuteen liittyvien asenteiden yhteyttä syrjivään käyttäytymiseen. Tutkimuksissa tuli mitata erikseen sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä asenteita lihavia ihmisiä kohtaan. Tämän katsauksen tulokset osoittavat, että lihavuuteen liittyvät asenteet ennustavat lihaviin ihmisiin kohdistuvaa käyttäytymistä. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että implisiittisten ja eksplisiittisten asenteiden vaikutusmekanismit eroavat toisistaan, sillä ne eivät yhdessäkään tutkimuksessa ennustaneet samaa käyttäytymisen muotoa. Implisiittiset asenteet vaikuttavat olevan enemmän yhteydessä spontaaniin ja automaattiseen toimintaan, kun taas eksplisiittiset ennustavat harkitumpaa käyttäytymistä. Käyttäytymisen luokittelu yksinkertaisesti näin kaksijakoisesti ei ole kuitenkaan mahdollista, joten lisää tutkimusta tarvitaan selvittämään tarkemmin implisiittisten ja eksplisiittisten asenteiden vaikutusmekanismeja erilaisiin käyttäytymisen muotoihin. Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa myös huomioon, että suurimmassa osassa tutkimuksista käytettiin keskenään hyvin erilaisia asenteiden ja käyttäytymisen mittareita, jonka vuoksi tulosten vertaaminen tutkimusten kesken ei ole täysin yksinkertaista. Tulevaisuudessa olisikin tärkeää kehittää edelleen asenteiden ja käyttäytymisen mittareita ja tutkia lisää näiden välistä yhteyttä, sillä tämä voisi auttaa paremmin ymmärtämään painosyrjintää ilmiönä ja kehittämään keinoja sen vähentämiseksi.
  • Terapeuttien kielteiset asenteet potilaiden voinnin seurantaa kohtaan sekä keinoja näiden muuttamiseksi 
    Lampinen, Amanda (2024)
    Tavoitteet: Vaikka psykoterapiat ovat tehokkaita hoitoja, niiden vaikuttavuudessa on parannettavaa. Yksi ratkaisukeino on potilaan rutiininomainen tulosten seuranta routine outcome monitoring eli ROM. ROM:n avulla mitataan hoidon kannalta asiaankuuluvia tulosmuuttujia kuten potilaan oireita ja tämän pohjalta hoitoa sopeutetaan vastaamaan paremmin potilaan tarpeisiin. Vaikka ROM:n hyödystä hoidon vaikuttavuuteen on empiiristä näyttöä, osa terapeuteista vastustaa menetelmää. Katsaukseni tavoite on tutkia terapeuttien kielteisiä asenteita ROM:ia kohtaan sekä pohtia mahdollisia tekijöitä asenteiden taustalla. Pohdin myös keinoja asenteiden muuttamiseksi. Menetelmät: Kirjallisuushaku tehtiin syksyllä 2023 Scopus ja Google Scholar tietokantoihin termein (ROM OR ”routine outcome monitoring”) AND (therapist OR clinician) sekä (ROM OR ”routine outcome monitoring”) AND (implementation). Katsaus rajattiin mielenterveystyön ammattilaisten asenteiden tarkasteluun. Tulokset ja pohdinta: Terapeuttien havaittiin olevan huolissaan erityisesti ROM:iin liittyvistä käytännönjärjestelyistä. Menetelmän mahdollinen vaikutus työnkuvaan, asemaan ja terapiasuhteeseen herättävät myös epäilyksiä. Asenteissa ROM:ia kohtaan löytyi eroja tutkimuksen toteutusmaasta, terapeutin teoreettisesta suuntauksesta ja käyttömäärästä riippuen. Katsauksessa keskustellaan ROM:n käyttöönottoa helpottavista tekijöistä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO