Browsing by Subject "avusteinen kommunikaatio"

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli koota tietoa korjauksista keskusteluissa, joissa käytetään kommunikaation apuvälinettä. Yhteisymmärrys on keskusteluissa avainasia, ja aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että avusteisissa keskusteluissa yhteisymmärrys on herkemmin uhattuna. On siis tärkeää, että kommunikaation apuvälinettä käyttävillä henkilöil-lä ja heidän keskustelukumppaneillaan on tapoja toteuttaa korjauksia. Tutkimuskysymyksinä oli selvittää, millä eri tavoilla korjauksia toteutetaan avusteisissa keskusteluissa, ja millaisia vaikutuksia korjauksilla on keskusteluihin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineisto-haku tehtiin Scopus- ja Pubmed-tietokannoissa hakulausekkeella (( conversat* repair* ) OR ( meaning negotiati* ) OR ( self-correction* ) OR ( clarification* strateg* )) AND ( aac OR ( aided communicat* ) OR ( communicat* aid )). Artikkelit oli julkaistu vuosina 2013–2023. Ai-neisto analysoitiin poimimalla artikkeleista tämän kirjallisuuskatsauksen kannalta tärkeimmät tiedot. Aineisto kuvattiin tarkemmin taulukkoon. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston perusteella havaittiin, että avusteisten keskustelujen osapuolilla on monia tapoja korjata yhteisymmärrystä. Apuvälineiden käyttäjät toteuttivat it-sekorjauksia eniten viestin muodostusvaiheessa, ja lisäksi havaittiin, että osa avusteisista kommunikoijista suosi korjausten tekemisessä eleitä ja äänteitä apuvälineen käytön sijaan. Keskustelukumppanin rooli korostui etenkin osassa tutkimuksista. Keskustelukumppanien korjausaloitteet ja selvitykset kohdistuivat eniten tiettyihin yksityiskohtiin, ja lisäksi heidän te-kemänsä aloitteet tukivat apuvälineen käyttäjää korjausten toteuttamisessa. Avusteiset kommunikoijat omaksuivat myös uutta sanastoa korjausten kuulemisen ja toteuttamisen yh-teydessä. Korjausten tekeminen apuvälineillä todettiin myös huomattavan hitaaksi. Koska keskustelukumppanin taidoilla havaittiin olevan suuri merkitys korjausten tekijänä ja tukijana, olisi tärkeää huomioida korjausten rooli myös silloin, kun ohjeistetaan kommunikoinnin apu-välineen käyttöä apuvälinettä tarvitsevalle henkilölle ja tämän läheisille. Korjaustarpeiden ymmärtäminen voi olla hyödyksi myös apuvälineiden kehittämisessä ja avusteisten kommu-nikoijien kuntoutuksen suunnittelussa. Jatkotutkimus aiheesta on tarpeen etenkin tarkemmin rajatuista näkökulmista.