Browsing by Subject "avusteinen viestintä"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tavoitteet. Jokaisella tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus viestiä ja osallistua yhteiskuntaan. Koska viestintä ja yhteisöllisyys ovat enenevässä määrin siirtyneet kasvokkaisten vuorovaikutustilanteiden lisäksi myös internettiin ja sosiaalisen median alustoille, on avusteisesti viestivien osallistumismahdollisuuksia ja kokemuksia sosiaalisen median alustojen käytöstä mielekästä tutkia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on aiemman tutkimustiedon valossa tarkastella mikä merkitys sosiaalisella medialla on avusteisesti viestivälle ihmiselle. Katsauksessa tarkastellaan etenkin sosiaalisen median avusteisesti viestivälle tarjoamia hyötyjä viestinnälliseen näkökulmaan keskittyen. Lisäksi kartoitetaan millä tavoin avusteisesti viestivät käyttävät sosiaalista mediaa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin huhtikuussa 2022 Scopus-, OvidMedline- ja PsychInfo- tietokannoissa. Hakulausekkeeksi valittiin social media AND (aac OR “augmentative and alternative communication”). Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien tuli vastata vähintään jompaankumpaan tutkimuskysymyksistä, olla englanninkielinen vuosina 2014-2022 julkaistu vertaisarvioitu alkuperäinen tutkimusartikkeli, joka on saatavilla verkosta joko ilmaiseksi, tai Helsingin yliopiston tunnuksilla. Hakulausekkeessa käytetyt termit tuli löytyä artikkelien otsikosta, abstraktista tai avainsanoista. Lopulliseen aineistoon valikoitui viisi tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten pohjalta avusteisesti viestivien henkilöiden eniten käytettyjä sosiaalisen median alustoja olivat Facebook, Twitter ja Skype. Lisäksi useammissa tutkimuksissa mainittiin sähköposti yhtenä käytetymmistä sähköisistä viestintäkanavista osallistujien keskuudessa. Kaikki osallistujista tarvitsivat sosiaalisen median käyttöön teknisiä apuvälineitä ja usein myös läheisten tukea. Käyttöä rajoittivat pääasiassa erilaiset motoriset, teknologiset ja kirjalliset haasteet. Sosiaalisen median koettiin tarjoavan avusteisesti viestiville useita hyötyjä, kuten mahdollistavan ja helpottavan yhteydenpitoa ja lisäävän sosiaalisia suhteita. Yleisesti viestiminen sosiaalisessa mediassa koettiin kasvokkaista viestintää helpommaksi ja monella tapaa myös mielekkäämmäksi. Sosiaalisen median kautta oli helppo etsiä ja saada apua ja tukea arkeen. Aihetta on tärkeä tutkia lisää pystyäksemme entistä laajemmin hyödyntää sosiaalisen median avusteisesti viestiville tarjoamat hyödyt ja tarjotaksemme heille tasavertaisen mahdollisuuden olla osana nyky-yhteiskuntaa.
-
(2024)Tavoitteet. Lapset, joilla ei ole käytössään puhuttua kieltä, voivat käyttää vuorovaikutuksensa tukena puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää. Viestinnän apuvälineitä käyttävien lasten sanaston käytön on kuitenkin havaittu olevan jäljessä verrattuna tyypillisesti kehittyviin ikätovereihin. Syyt voivat johtua muun muassa siitä, ettei apuvälinettä käyttäville lapsille ole tarjolla riittävästi tukea apuvälineidensä käyttöön. Lisäksi viestinnän apuvälinettä käyttävät lapset vastaanottavat usein erilaista kielellistä muotoa kuin itse tuottavat. Puhuttu kieli voi sisältää ilmaisuja ja rakenteita, joita apuvälinettä käyttävä lapsi ei pysty apuvälineellään tuottamaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viestinnän apuvälinettä käyttävä lapsi käyttää sanastoaan, ja miten sanaston käyttöä voidaan tukea kuntoutuksella. Tutkielmassa keskitytään tuottavan sanaston käyttöön ja kuntoutukseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kahdesta tietokannasta. Ovid Medline-tietokannasta hakulausekkeella: (lexic* OR vocab*) AND (intervention) AND (“use” OR develop* OR express*) AND (“aided communication” OR AAC OR “augmentative and alternative communication”) AND (child*) ja Scopus-tietokannasta hakulausekkeella: (lexic* OR vocab*) AND (intervention) AND (use OR develop* OR express*) AND (“aided communication” OR AAC OR “augmentative and alternative communication”) AND (child*). Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2006–2023. Aineiston analyysi toteutettiin poimimalla artikkeleista kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiin vastaavaa tietoa. Tärkeimpiä tietoja myös taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tärkeimmät havainnot tuottavan sanaston käytöstä olivat käytetyn sanaston substantiivipainotteisuus ja verbien vähäinen käyttö. Katsauksessa havaittiin myös osallistujien käyttämiä nimeämisstrategioita ja keskustelukumppanin rooli ilmaisujen tulkitsemisessa. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutusmenetelmät olivat vaikuttavia ja lisäsivät osallistujien tuottavan sanaston määrää. Kuntoutusmenetelmillä oli vaikutusta myös osallistujien sanaston koostumukseen. Kirjallisuuskatsauksesta saatu näyttö viittaa viestinnän apuvälinettä käyttävien lasten sanaston käytön olevan rajoittunutta ja tuottavan sanaston määrän olevan vähäistä. Lisätutkimus erityisesti kuntoutusmenetelmistä olisi tärkeää, jotta niiden vaikuttavuutta voitaisiin paremmin yleistää. Tällöin myös puheterapeutit voisivat hyödyntää näyttöön perustuvia menetelmiä kuntoutuksessa.
Now showing items 1-2 of 2