Browsing by Subject "depression"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2019)Objective. Transdiagnostic models of psychopathology assume that the commonalities across disorders may outweigh their differences. While these models acknowledge that disorder-specific symptoms and features undoubtedly exist, the same underlying factors are perceived to cause and maintain various disorders. In recent years, this approach has received growing attention and several new forms of therapy have been developed based on it. These may be well-suited for the treatment of mixed-diagnosis groups or individuals with comorbid disorders, and as such, they hold the promise of being very cost-effective. One of the most established transdiagnostic treatments is the Unified Protocol (UP), designed to help patients suffering from depression and the full range of anxiety disorders. The purpose of the present study is to review the evidence regarding the efficacy and effectiveness of the UP for the transdiagnostic treatment of adult anxiety and depression. Methods. For this review, systematic literature searches were performed using the PsychInfo and PubMed online databases in October 2018. The search term used was “Unified Protocol”. The search yielded 114 results in PsychInfo and 138 in PubMed. Ten of these matched the following study selection criteria and were included in the current review: a) the study measured either the efficacy or effectiveness of the cognitive-behavioral UP therapy developed by Barlow (2011), b) treatment was delivered face-to-face in either individual or group setting, c) treatment followed the UP therapist guide without major modifications, d) participants suffered from an anxiety disorder or depression, e) participants were over 18 years of age, d) the study was published in 2015 or later, and f) the study was published in English in a peer-reviewed journal. Results and conclusions. The UP appeared both efficacious and efficient in reducing the severity of adult anxiety and depression as well as the number of comorbid diagnoses; however, there were some conflicting findings regarding recovery rates and effect sizes. The results achieved were comparable to those achieved using diagnosis-specific cognitive-behavioral therapy. The UP treatment had a positive impact on the patients’ functioning and quality of life and the amount of positive and negative affect they experienced. Treatment retention was generally high, particularly when treatment was delivered individually, and the UP received high ratings from those who participated in the studies. All in all, the current empiric evidence regarding the UP appears fairly promising. However, these results must be interpreted with caution, as the research concerning the UP is still in its infancy and a large part of it has been conducted by researchers affiliated with the treatment.
-
(2022)Objectives. The aim of the bachelor’s thesis was to examine how many studies of antidepressant trials remain unpublished and whether outcomes of published and unpublished trials differ – that is, whether the publication bias affects the publication of antidepressant studies. Publication bias occurs when positive or expected results are more likely to be published than negative or unexpected ones. The use of antidepressants is constantly increasing, which is why it is also important to study and make more transparent the reliability of related research. Methods. The study was conducted as a literature review. The final data of the study consisted of four peer-reviewed studies, which were searched in five different databases during May 2022. The analysis of the data was carried out qualitatively. Results and conclusions. The results of this study suggest that publication bias highlights the positive results of antidepressant trials. Less than a third of negative results end up being published, with almost all positive results being published. Thus, the available research does not really correspond to all the research that has been done, as a result of which the efficacy of antidepressants is probably judged to be better than the truth. Despite the actions taken to eradicate the bias, the phenomenon can still be considered a significant problem, although some improvement may have taken place.
-
Miten aikuisiän turvaton kiintymyssuhde vaikuttaa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön ilmenemiseen? (2022)Masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden taustalla saattaa olla useita turvattomaan kiintymyssuhteeseen liittyviä aspekteja aina tilannekohtaisista tunteista ja ajatuksista laajempi mittaisiin ongelmiin vuorovaikutuksellisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa ylipäätänsä. Kiintymyssuhdetyyppi käsittää vältteleviä- ja lähestyviä käyttäytymismalleja sekä sisäisiä melko pysyviä malleja muista ja itsestä. Nämä kiintymyssuhteeseen liitetyt keskeiset hallintakeinot, defenssit, stressinsietokyky sekä ajatukset ja tunteet, jotka heräävät erilaisissa vuorovaikutuksellisissa tilanteissa, saattavat olla depression ja ahdistuneisuuden taustavaikuttajina joko moderaattoreina tai mediaattoreina. Se, miten mallinnamme kiintymyssuhteiden muodostumista aikuisilla vaikuttaa siihen, mihin keskitytään depression ja ahdistuneisuushäiriöiden interventioissa: voiko aikuisella olla useita kiintymyssuhteita ja voiko niihin vaikuttaa? Vaikuttavatko kahden ihmisen kiintymyssuhdetyylit toisiinsa? Jos kiintymyssuhdetyylit voivat muuttua niin, mitkä osat niistä voivat muuttua? Turvaton kiintymyssuhde aikuisiällä näyttäisi luovan laaja-alaisen ja vaikeasti hahmotettavan sosiaalisen ja itsen havainnoinnin ongelman, mikä saattaa ainakin välillisesti vaikuttaa masennus- ja ahdistuneisuusoireistolle altistumiseen.
-
(2023)Tavoitteet: Palliatiivisen hoidon tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Psyykkinen oireilu, kuten mieliala-, ahdistuneisuus- ja eksistentiaalinen oireilu, on palliatiivisen hoidon piirissä yleistä, ja sen hoitaminen on toistaiseksi osoittautunut haastavammaksi kuin peruspopulaatiossa. Psykedeeliavusteinen psykoterapia (psychedelic-assisted psychotherapy, PAT) on hoitomuoto, jonka soveltamista psykiatriaan on alettu 2000-luvulla tutkia uudestaan lähes täydellisen parikymmentä vuotta kestäneen tauon jälkeen. Tässä tutkielmassa arvioidaan kirjallisuudessa kertynyttä näyttöä psykedeeliavusteisen terapian sovellettavuudesta, tehokkuudesta ja turvallisuudesta palliatiivisen hoidon kontekstissa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin PubMed-, Web of Science - ja Google Scholar -tietokannoista hakusanalla ”psychedelic-assisted psychotherapy palliative care”. Tutkimuksia etsittiin myös aiheeseen liittyvien artikkeleiden lähdeluetteloista. Tulokset ja johtopäätökset: Tulosten mukaan psykedeeliavusteinen terapia on turvallinen ja hyvin palliatiivisen hoidon kontekstiin soveltuva hoitomuoto. Tutkimuksissa saavutettiin efektikooltaan suuria vaikutuksia potilaiden ahdistus-, masennus- ja eksistentiaalisissa oireiden hoidossa. Tutkimusta on kuitenkin tehty vielä kohtuullisen vähän ja tulosten tulkintaa rajoittaa tietyt metodologiset haasteet, kuten sokkouttamisen vaikeus ja odotusvaikutukset. Psykedeeliavusteinen terapia on kuitenkin lupaava hoitomuoto, jonka tutkimus tulee todennäköisesti lisääntymään lähivuosina entisestään.
-
(2023)TAVOITTEET. Tunnesäätelyn ja niiden ongelmien on todettu olevan merkittäviä psykopatologian synnyssä ja pysyvyydessä sekä yleisesti hyvinvoinnissa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, mitä tunnesäätely ja sen ongelmat ovat ja miten ne vaikuttavat ihmisen elämään. Perehdyn erityisesti siihen, miten tunne-elämän ongelmat vaikuttavat masennuksen syntyyn ja pysyvyyteen. Masennus on tunnehäiriö, jossa tunne-elämän haasteet ovat yleensä keskiössä. Masennuksen ennuste on molemmilla sukupuolilla sama, mutta masennusta diagnosoidaan naisilla kaksinkertaisesti miehiin verrattuna. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin alettu puhua ”miesten masennuksesta” ilmiönä, sillä joidenkin tutkimusten mukaan miehillä masennukselle epätyypillinen eksternalisoiva oireilu on naisia yleisempää. Tämä voi tilastojen valossa tarkoittaa sitä, että miehillä masennusta jopa alidiagnosoidaan tai diagnosoidaan väärin. Tässä tutkielmassa tutkin, miten naisten ja miesten masennusoireilu eroaa toisistaan ja mikä rooli tunnesäätelyllä voi olla sukupuolieroissa. Perehdyn monipuolisesti masennusoireilun eroihin liittyviin syihin, kuten erilaisiin psykologisiin, biologisiin ja sosiokulttuurisiin tekijöihin. MENETELMÄT. Lähdekirjallisuus etsittiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”emotion regulation”, ”emotion dysregulation”, ”depression”, ”affect regulation”, ”sex”, ”gender” ja ”men”. Haku rajatiin katsauksiin, systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Tunnesäätelyn ongelmat ovat keskeisiä masennuksen synnyssä ja pysyvyydessä. Erot masennuksen diagnoosien määrässä ja masennusoireilussa voivat johtua biologisista, psykologisista ja sosiokulttuurisista tekijöistä. Sosiokulttuuriset tekijät ja tunnekasvatus voivat vaikuttaa olennaisesti tunnesäätelyn ongelmien syntyyn sekä tytöillä että pojilla. Naisilla ilmenee enemmän perinteistä, internalisoivaa masennusoireilua ja miehillä enemmän eksternalisoivia oireita, joista merkittävimpiä ovat impulssikontrollin puute, riskien ottaminen ja päihteiden väärinkäyttö. Eksternalisoiva oireilu voi peittää masennusoireilua ja itsemurhariskiä, sekä pahentaa masennusta, vaikeuttaa avun hakemista, heikentää masennushoidon tehoa ja lisätä itsemurhan riskiä, joten sen ilmeneminen tulisi huomioida kliinisessä käytännössä.
-
(2020)Objectives. Adolescence is a sensitive period during which the incidence of depression and anxiety symptoms increases. These disorders have been shown to significantly deteriorate functioning ability and the quality of life. In order to design supporting actions, it is important to investigate the factors affecting these disorders and their connections. The review presents research data concerning the connection between parenting and adolescents’ internalizing symptoms, and the meaning of emotion regulation in this connection. The aim is to examine whether emotion regulation mediates the connection between parenting and adolescents’ internalizing symptoms. Methods. Literary research was conducted in the PsychINFO-database using following key words: adolescent, parenting, emotion, emotion regulation, emotion dysregulation, internalizing, internalizing symptoms, internalizing problems, depression, anxiety. The bibliographies of the articles found in the literary research were perused and the most relevant articles were chosen. Finally, the studies with samples consisting of people too young for this review were excluded. The final number of the articles in the review was 13. The age of the examinees ranged from 10 to 33 years. Results and conclusions. There was coherent evidence showing that emotion regulation, parenting and adolescents’ internalizing symptoms are strongly linked to each other. Negative parenting and emotion regulation difficulties were clearly connected to increased internalizing symptoms. The research data differed in whether emotion regulation mediates the relationship between parenting and adolescents’ internalizing symptoms or whether there exists a different mechanism, such as the moderating effect. In addition, there were differences in the studies depending on whether depression and anxiety symptoms were measured separately or together as internalizing symptoms. According to the results, it seems that emotion regulation strategies and parenting factors relating to depression and anxiety are different. In the future it will be important to investigate different emotion regulation strategies and parenting factors in a more versatile manner, and to conduct more longitudinal studies instead of using the cross-sectional design. Moreover, it would be important to use mediation analysis in order to examine the mediating mechanism. The result concerning the connections between parenting, adolescents’ emotion regulation and internalizing symptoms seem to refer that it would be important to reduce harmful emotion regulation strategies and teach adaptive strategies in the prevention and intervention for anxiety and depression disorders. Additionally, it could be important to concentrate on parents’ emotion regulation and emotion socialization. Further studies on these types of interventions is needed.
Now showing items 1-6 of 6