Browsing by Subject "dysleksia"
Now showing items 1-6 of 6
-
(2017)Kielellinen erityisvaikeus on merkittävä riskitekijä lukivaikeuksille. Jopa 50 %:lla kielihäiriöisistä lapsista todetaankin dysleksia ja vielä suuremmalla määrällä on lievempiä kirjoitetun kielen prosessoinnin ongelmia. Dysleksia on pohjimmiltaan fonologisen prosessoinnin häiriö ja myös kielihäiriöön liittyy usein samankaltaisia fonologisia ongelmia, mikä tekee häiriöiden toisistaan erottamisesta usein vaikeaa. Aiemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet sen olevan mahdollista fonologista prosessointia tarkemmin analysoimalla. Sekä SLI että dysleksia heikentävät usein merkittävästi koulumenestystä ja häiriöiden esiintyessä yhdessä on negatiivinen vaikutus koulumenestykseen vielä suurempi. Olisikin tärkeää pystyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erottamaan kielihäiriöisistä lapsista ne, jotka ovat dysleksiariskissä, jotta heidän lukivalmiuksiensa kuntoutus päästäisiin aloittamaan jo ennen koulun alkamista. Tämän tutkielman tarkoituksena on koota tutkimustietoa kielihäiriöisten lasten dysleksiariskistä ja erityisesti siitä, mitkä piirteet alle kouluikäisten kielihäiriöisten lasten fonologisessa prosessoinnissa ennakoivat dysleksiaa. Tämä kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa toteutettu tutkielma pohjautuu neljään tutkimusartikkeliin, jossa yhteensä 133:n kielihäiriöisen lapsen fonologista prosessointia arvioitiin 4-6-vuotiaana ja tuloksia verrattiin heidän teknisen lukemisensa sekä lukemisen sujuvuuden taitoihin ensimmäisinä kouluvuosina. Tutkimusten tuloksista kävi ilmi, että lyhytkestoisella kielellisellä muistilla ei ollut yhteyttä SLI-lasten dysleksiariskiin. Merkittäväksi dysleksiaa ennustavaksi tekijäksi osoittautui sen sijaan pulmat nopeassa sarjallisessa nimeämisessä, varsinkin mikäli lapsella oli ongelmia myös fonologisessa tietoisuudessa. Aiempaa tutkimusta aiheesta on tehty vasta vähän, mutta nyt saatujen tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että kielihäiriöisten lasten dysleksiariskiä ei voida ennustaa samoin kuin tyypillisesti kehittyneiden lasten dysleksiariskiä.
-
(2020)Tavoitteet. Kaksikielisyys on globaalisti yleisempää kuin yksikielisyys. Kaksikielisyydelle on monia määritelmiä ja syitä, ja kaksikielisten lasten kielenkehitys onkin hyvin yksilöllistä. Lukemisen vaikeus taas viittaa tilanteeseen, jossa lapsi ei opi lukemaan sujuvasti ja virheettö-mästi opetuksesta huolimatta. Kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen voi olla haastavampaa kuin yksikielisten lasten, koska lukemisen vaikeuksien voidaan ajatella johtuvan vain puutteellisesta kielialtistuksesta. Kaksikielisyys lisääntyy myös Suomessa, joten myös puheterapeuttien on tärkeää tuntea kaksikielistä kehitystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kaksikielisten lasten lukemisen vaikeudet ilmenevät ja miten näitä vaikeuksia tunnistetaan. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakusanoina olivat bilingual, multilingual, dyslexia, reading disability, specific learning disability, perform, screening, diagnosis ja assessment. Osa hakusanoista katkaistiin. Hakulauseke oli ((bilingual OR multilingual) AND (dyslexi* OR ”reading disability” OR ” specific learning disability”) AND perform* AND (screening OR diagnos* OR assess*)). Haku suoritettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoissa. Lopullinen aineisto sisälsi kuusi vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2013–2019. Aineisto analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksia sekä niiden tunnistamista. Lukemisen vaikeuksien tunnistamiseen etsittiin uusia keinoja. Kaksikielisten lukemisen vaikeudet näyttäytyvät hyvin samanlaisina kuin yksikielisten verrokkien. Kaksikieliset lapset, joilla on lukemisen vaikeus, ovat kuitenkin vaarassa jäädä ikätovereistaan jälkeen lukemisen taidoissa. Epäsanantoistotehtävä voisi toimia uutena työkaluna kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien tunnistamisessa. Lukeminen on kuitenkin hyvin kielisidonnaista, joten tutkimusta tarvitaan myös suomen kielen oppijoista.
-
(2019)Tavoitteet. Lukemisen vaikeus on yleinen oppimisvaikeus, jolla on vaikutusta monen lapsen ja nuoren elämään niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Lukemiseen liittyvillä vaikeuksilla saattaa olla vaikutusta myös lapsen tai nuoren yleiseen hyvinvointiin, johon puolestaan on olennaisesti kytköksissä itsetunto. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia lukemisen vaikeuksilla on 2000-luvun puolella julkaistuissa tutkimuksissa itsetuntoon ja sen eri osa-alueisiin. Tämän lisäksi haluttiin tarkastella lukemisen vaikeuden rinnalla itsetuntoa heikentäviä tai kohentavia tekijöitä, jotta saataisiin tietoa itsetuntoon liittyvän kohdennetun tuen tarpeessa olevista lapsista ja nuorista. Menetelmä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tieteellisiä tutkimusartikkeleita haettiin maaliskuussa 2019 kolmesta tietokannasta: Scopuksesta, Ovid Medlinesta ja Web of Sciencesta. Lopullisessa hakulausekkeessa yhdisteltiin lukemisen vaikeuksiin, itsetuntoon sekä lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä englanninkielisiä termejä. Lopullinen tutkimusaineisto koostui seitsemästä Scopuksesta löytyneestä tutkimusartikkelista, jotka vastasivat tämän kandidaatintutkielman tutkimuskysymyksiin. Tutkielman tulokset saatiin kerättyä tutkimusaineistoa analysoimalla. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esiin, että lasten ja nuorten lukemisen vaikeuksilla on yhteys alentuneeseen itsetuntoon, mutta ei kuitenkaan kaikilla itsetunnon osa-alueilla. Yleisen itsetunnon osalta tulokset olivat ristiriitaisia, sillä osassa tutkimuksista yleinen itsetunto oli alentunut ja osassa normaali. Aineiston vertailun perusteella itsetunnon osa-alueista useimmiten tilastollisesti merkitsevästi heikentynyt oli kouluun sidonnainen tai akateeminen itsetunto. Itsetuntoa heikentäväksi tekijöiksi todettiin lukemisen vaikeuden rinnalla esiintyvät tarkkaavuuden ja puheen tuoton vaikeudet sekä naissukupuoli ja siihen liittyvät emotionaaliset ja välttelyyn perustuvat selviytymismekanismit. Itsetuntoa kohentavaksi tekijäksi todettiin puolestaan dysleksiadiagnoosi. Näiden tulosten perusteella lukemisen vaikeudet altistavat lapsen tai nuoren etenkin kouluun sidonnaisen itsetunnon heikentymiselle, mutta erityisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annettu diagnoosi voi suojata lasta itsetunto-ongelmilta.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan lukihäiriön esiintyvyyttä rikostaustaisten nuorten keskuudessa: esiintyykö rikostaustaisilla nuorilla muuta samanikäistä väestöä enemmän lukemisen vaikeutta ja miten lukemisen vaikeus voi ilmetä näillä nuorilla. Tarkoituksena on myös selvittää luki-vaikeutta mahdollisesti seuraavia sekundaarisia vaikutuksia rikostaustaisten nuorten sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Aiempi tutkimustulos luki-vaikeuden yleisyydestä rikostaustaisilla nuorilla on ollut paikoitellen ristiriitaista, joten toistaiseksi ei ole voitu varmaksi sanoa, onko luki-vaikeus yliedustettuna rikostaustaisilla nuorilla. Nuorten omia kokemuksia lukemisen haasteesta ei ole myöskään aikaisemmin kartoitettu kovin tarkasti. Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Aineistohaku suoritettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoissa hakulausekkeella (dyslexi* OR reading impairment OR disab*) AND (juvenile OR youth OR young OR adolescen* OR teenage* OR underage) AND (offend* OR delinqu-en* OR crim* OR incarcerat*). Saatu aineisto käytiin läpi ja lopulliseen aineistoon valikoitui neljä artikkelia sekä lisäksi kaksi väitöskirjaa manuaalisella poiminnalla. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen aineiston mukaan lukivaikeus oli muuta saman ikäistä väestöä yleisempää rikostaustaisilla nuorilla. Lukivaikeus ilmeni tutkittavilla paitsi luetun syvällisen ymmärtämisen mutta myös sanaston hallinnan pulmina. Monet tutkittavat kokivat, etteivät olleet saaneet riittävästi tukea lukemisen vaikeuteen. Aineistosta kävi myös ilmi, että lukivaikeus oli vaikuttanut tutkittavien kouluttautumiseen ja työttömyyteen. Etenkin luetun ymmärtämisen vaikeuden havaittiin olevan yhteydessä rikosten tekemiseen ja uusimiseen.
-
(2022)Objectives. The purpose of this Bachelor’s thesis was to evaluate the efficacy of music-based interventions in the treatment of dyslexia. Additionally, the processes through which engaging in musical activities affects reading ability were explored. Literacy is essential to independence and agency, and deficits in reading ability can have long-term impacts not only on learning ability and academic and career-related prospects, but also on holistic wellbeing. Consequently, the early detection and efficient treatment of dyslexia are important. According to prior research, music training positively affects reading ability and auditive processing abilities linked to dyslexia. The aim of this literary review was to determine whether music-based interventions could be implemented in dyslexia treatment. Methods. A literary search was conducted using PubMed and Google Scholar databases and keywords linked to dyslexia and music-based interventions. The inclusion criteria for experimental studies were that the participants were found to have dyslexia and that the intervention entailed some form of music training. Some of the literary sources were found through the references of studies included. In addition, sources concerning the etiology and symptoms of dyslexia as well as the cognitive and neural outcomes of music training were included. Results and conclusions. The literary search showed that experimental studies on music-based interventions are scarce. Furthermore, the studies included in this review differed from each other for example in terms of study design and the characteristics of the interventions, and therefore the efficacy of music-based interventions cannot be determined reliably. However, research points to music-based interventions having a positive effect on both auditive processing abilities and skills that support and constitute reading ability. Additionally, music-based interventions can improve working memory and academic performance, and thus alleviate the negative effects of dyslexia. In conclusion, although music training appears to be a promising and versatile intervention method in dyslexia treatment, further research is needed to determine its efficacy and possibilities of its implementation.
-
(2019)Supportive measures for reading difficulties are traditionally only available to children who have noticeably failed to achieve the reading level of their peers after a considerable amount of reading instruction at school. However, there's evidence that susceptibility to reading difficulties can be assessed already at the age of four, by considering familial risk and deficits in preliteracy skills such as phonological awareness and decoding. The development of digital learning games creates an opportunity to provide computer programs as affordable supportive measures, but evidence of their effectiveness for younger children is still scarce. This review of computerized early interventions and their results is motivated by the importance of finding ways to prevent reading difficulties before school-age, in order to allow all children an optimal chance to learn to read. A search was conducted on the Scopus database with a publishing time range of 2010-2018. The search terms were “intervention”, “dyslexia”, “computerized”, and “kindergarten”, with some alternative wordings. Seven articles were found to fulfill the following criteria: reporting an intervention using computerized training to prevent reading difficulties with participants under school-age. Computerized interventions for children aged from 4 to 6 are not consistently effective for all participants, and evidence for the persistence of gains is varied. Nevertheless, there have been no reports of adverse effects from practicing with games, which is why such a cost-effective supportive measure can be recommended. An intervention is more likely to benefit a child who has poor preliteracy skills, advanced phonological working memory, or a genetic susceptibility to environmental effects. The child’s preliteracy skill profile and the quality of other preliteracy instruction may also contribute to which skills are affected by the intervention.
Now showing items 1-6 of 6