Browsing by Subject "emootiot"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Vaikka suuri osa ilmetutkimuksesta nojaa erilaisiin oletuksiin neutraalista ilmeestä, sen havaitsemaisesta on vain vähän tutkimusta ja neutraalin ilmeen tarkkaa määritelmää ei ole useimmiten pohdittu lainkaan. Kasvojen ilme voidaan määritellä ilmeen havaitsijan (”näyttää neutraalilta”) tai sen tuottajan (”tuntuu neutraalilta”) näkökulmasta. Tunneilmeistä poiketen neutraali ilme voidaan tämän lisäksi määritellä myös kasvojen lihasten täysin rentona tilana. Neutraaliksi tarkoitetun ilmeen tunnistaminen tunnetyhjäksi on vaikeampaa kuin tunneilmeiden, kuten vihaisuuden tai ilon tunnistaminen. Tunnelataukseltaan neutraaliksi arvioimisen sijaan se usein havaitaan hieman negatiivisena ilmeenä. Miesten ilmeeltään neutraalit kasvot havaitaan herkemmin vihaisina kuin naisten, mikä johtuu osittain kasvojen sukupuolityypillistä rakenteesta. Havaintoja onkin selitetty mm. kasvojen yksilökohtaisten piirteiden samankaltaisuudella tiettyjen tunneilmeiden kanssa niin, että ilmeeltään neutraalit kasvot herättävät rakenteensa vuoksi tiettyä tunnetta. Kasvojen ilmeen tunnistaminen oikein on helpompaa, mikäli henkilöt ovat samasta sosiokulttuurillisesta yhteisöstä. Eri sosiokulttuurisista yhteisöistä tulevien henkilöiden välillä on puolestaan korkeampi riski tulkita kasvoilta välittyvä tunneviesti väärin. Neutraalin ilmeen taustalla saatavat vaikuttaa tunneilmeiden havaitsemisesta poikkeavat kognitiiviset prosessit, mikä tekee neutraalin ilmeen havaitsemisesta herkemmän tunneviestin tulkintaan vaikuttavien tekijöiden vaikutukselle. Neutraalin ilmeen määritelmään vaikuttaa kyseessä olevan tutkimuksen tarkoitus. Emootioiden tutkimuksessa saatetaan määritellä neutraali ilme havaitsijan näkökulmasta ilmeeksi, joka ei herätä mitään tunnetta. Ilmeen havaitsijan sekä tuottajan näkökulmista määritelty neutraali ilme on kuitenkin haastava kontrolloitava. Neutraalin ilmeen määrittelyn ollessa kasvojen lihasten täysin rento tila, sitä ei oletettavasti havaita tunnelatauksettomana, mutta on helpommin kontrolloitavissa. Neutraalin ilmeen tarkka tutkimuskohtainen määrittely parantaisi sekä neutraalista ilmeestä ja sen havaitsemisesta että ilmeistä tehtävän tutkimuksen laatua kokonaisuudessaan.
-
(2017)This essay is about differences between men and women in emotional episodic memory both in behavioral level and in neural correlates. These differences are compared to sex differences in emotions and neutral episodic memory. Research on emotional episodic memory and its sex differences can offer a new viewpoint to sexes’ different risks of different mental disorders. Prior research has found that women score higher in both neutral and emotional episodic memory tests compared to men. Evidence also suggests that women tend to assess emotional stimuli more arousing and assess stimuli’s valence as more extreme i.e. categorize emotional stimuli more often as something else than neutral. Sex differences in neural correlates of emotional episodic memory were studied in amygdala, prefrontal cortex and medial temporal lobe. Most notable difference was found in amygdala which had different functional lateralization between sexes so that in women left amygdala and in men right amygdala predicted better emotional episodic memory. Research considering prefrontal cortex and medial temporal lobe has been inconclusive. Sex differences in neural correlates of neutral episodic memory haven’t been found but emotion research has found partially consistent results with emotional episodic memory research – amygdala activation is clustered in the left in women and in the right in men. In conclusion, this evidence suggests that the activation of left amygdala may contribute to better emotional episodic memory in women and that the effect is based on the emotions’ memory modulating properties.
Now showing items 1-2 of 2