Browsing by Subject "emotionaalinen dissonanssi"

Tavoitteet. Tunnetyö työnteon kontekstissa on psykologian alalla verrattain uusi tutkimusalue, ja sen ulottuvuuksista ja prosessista on esitetty monenlaisia hypoteeseja ja malleja. Käsitteellistämisessä on korostettu tunneilmaisun vaatimuksia sekä tunteiden säätelyä. Tunnetyön on esitetty olevan yhteydessä erilaisiin työhyvinvoinnin indikaattoreihin, kuten työuupumukseen. Tunnetyön ja työuupumuksen välinen yhteys on tähänastisen tutkimusnäytön perusteella vielä monilta osin epäselvä. Tutkielman tavoitteena on jäsentää tunnetyön ulottuvuuksia ja prosessia, sekä niiden yhteyksiä työuupumukseen. Tietoa tunnetyön eri ulottuvuuksien negatiivisista ja positiivisista yhteyksistä työuupumukseen voidaan hyödyntää työuupumusta ennaltaehkäisevissä toimissa. Menetelmät. Lähdekirjallisuutta haettiin Scopus- ja Helka -verkkotietokannoista käyttäen hakusanoja ”emotional work”, ”emotion work”, ”emotional labor” ja ”burnout”. Hakua jatkettiin tietokannoista löydettyjen artikkelien lähteistä. Tunnetyön käsiteanalyysin jälkeen tutkimuskirjallisuutta käytiin läpi vertaillen tutkimusten tuloksia. Analyysin tukena käytettiin tutkimusten perusteella laadittua tunnetyön prosessimallia. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka tunnetyötä voidaan kuvailla monilla ulottuvuuksilla, nähdään vaikutusvaltaisimmissa tunnetyön malleissa tunneilmaisun vaatimukset taustatekijöinä ja säätelystrategiat sekä emotionaalinen dissonanssi tunnetyön ydinkomponentteina. Tunnetyön eri ulottuvuudet olivat eri tavoin yhteydessä työuupumukseen, joskin näyttö on monin paikoin puutteellista. Tunnetyön vaatimuksilla oli sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia työntekijälle, riippuen osittain siitä, kokiko työntekijä emotionaalista dissonanssia. Emotionaalisen dissonanssin osalta yhteydet olivat selkeimpiä: sen osoitettiin johdonmukaisesti olevan yhteydessä korkeampaan työuupumuksen tasoon. Tunnetyön strategioiden yhteydet työuupumukseen ovat vaatimusten tavoin vielä osin epäselviä, joskin pintanäyttelyn strategia vaikuttaa tutkimusnäytön perusteella olevan syvänäyttelyä haitallisempi strategia työuupumuksen kannalta. Tunnetyön ja työuupumuksen yhteyttä välittävistä mekanismeista on esitetty ehdotuksia, mutta niiden empiirinen tutkimus on vasta aluillaan.