Browsing by Subject "ennustavat tekijät"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tavoitteet. Aiemman tutkimuksen mukaan afasiasta kuntoutuminen painottuu sairastumista seuraavaan puolen vuoden jaksoon ja kuntoutumista ennustavat parhaiten aivoverenkiertohäiriöön liittyvät tekijät. Demografiset tekijät puolestaan eivät vaikuta toipumiseen merkittävästi. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja vetää yhteen afasian ajallista kuntoutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä viimeaikaisen tutkimuksen perusteella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Keräsin tutkimusaineistoa kahdesta digitaalisesta tietokannasta, PubMedista ja Scopuksesta, ja täydensin hakua manuaalisella poiminnalla. Hakulausekkeessa käytin termejä aphasia, rehabilitation, language, year after stroke ja year poststroke. Lopulliseen tutkimusaineistooni valikoitui seitsemän artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmani tulokset osoittivat, että afasiasta kuntoutumisessa on ensimmäisen vuoden kuluessa runsaasti vaihtelua jopa niillä ihmisillä, jotka kärsivät vaikeista oireista. Osa vaihtelusta lienee aiheutunut tutkimusaineiston erilaisista arviointiajankohdista ja tutkittavista. Tulokset olivat kuitenkin melko yhdenmukaiset vallitsevan käsityksen kanssa, jonka mukaan kuntoutuminen painottuu sairastumista seuraavaan puolen vuoden jaksoon ja noin 40 prosenttia toipuu täysin. Parhaiten afasiasta kuntoutumista ennustivat tämänkin aineiston perusteella aivoverenkiertohäiriöön ja afasiaan liittyvät tekijät. Demografiset tekijät eivät vaikuttaneet merkittävästi toipumiseen. Puheterapian määrän ja intensiteetin sekä psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksesta kuntoutumiseen tarvitaan lisää tutkimusta.
-
(2021)Tavoitteet: Pakko-oireinen häiriö (engl. Obsessive-Compulsive Disorder, OCD) on yksilön normaalia elämää rajoittava tila, joka on yhdistetty vähentyneeseen elämänlaatuun ja heikentyneeseen toimintakykyyn. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT) on todettu toimivaksi menetelmäksi OCD:n hoidossa, mutta vain noin 50 % hyötyy hoidosta. Tutkimuskentällä onkin etenevässä määrin alettu selvittämään, mitkä tekijät ennustavat tai muokkaavat hoidon lopputulosta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, ennustavatko demografiset tekijät, psykiatrinen monihäiriöisyys ja hoitospesifit tekijät pakko-oireiden vähenemistä KKT:n aikana ja muokkaavatko nämä tekijät KKT:n ja hoidon lopputuloksen välistä yhteyttä. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin PubMed- ja Google Scholar- tietokannoista käyttäen muun muassa hakusanoja OCD, obsessive-compulsive disorder, CBT, ERP, predictors, moderators ja treatment outcome. Joitain tutkimuksia otettiin mukaan tietokannoista löytyneiden artikkeleiden viitteistä. Tulokset ja johtopäätökset: Terapeuttinen allianssi ja hoitoon sitoutuminen ennustivat johdonmukaisesti pakko-oireiden vähenemistä. Iän, sukupuolen ja samanaikaisen masennuksen sekä persoonallisuushäiriön kohdalla tuloksissa oli ristiriitaisuutta sen suhteen, ennustavatko nämä tekijät pakko-oireiden vähenemistä tai muokkaavatko tekijät KKT:n ja hoidon lopputuloksen välistä yhteyttä. Tulosten perusteella terapeuttinen allianssi ja hoitoon sitoutuminen näyttäisivät ennustavan parhaiten pakko-oireiden vähenemistä KKT:n aikana. Muiden muuttujien kohdalla jää epäselväksi, ennustavatko tai muokkaavatko nämä tekijät hoidon lopputulosta. Näin ollen OCD:n hoidon lopputulosta ennustavia ja muokkaavia tekijöitä tulisi edelleen tutkia, jotta hoitoa voidaan tulevaisuudessa kohdentaa ja tarkentaa etenkin niiden potilaiden kohdalla, jotka ovat riskissä saada huonon hoitovasteen kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.
Now showing items 1-2 of 2