Browsing by Subject "ennuste"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Afasialla tarkoitetaan kielen oppimisiän jälkeen syntynyttä kielellistä häiriötä. Se johtuu aivoihin kohdistuvasta vauriosta, useimmin aivoverenkiertohäiriöstä. Afasia ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta se vaikeuttaa henkilön mahdollisuuksia tuottaa, ymmärtää ja käyttää kieltä. Anomia eli nimeämisen vaikeus on afasian yleisin ja pitkäikäisin oire, jota esiintyy käytännössä kaikilla afasian saaneilla henkilöillä. Anomiaa ja sen kuntoutusta on tutkittu paljon, mutta tieto siitä, mitkä tekijät ennustavat kuntoutuksesta hyötymistä, on vielä vähäistä. Hyötymisellä voidaan tarkoittaa paitsi terapiassa harjoiteltujen käsitteiden parempaa nimeämistä terapian jälkeen, myös sitä, miten hyödyt yleistyvät sellaisiin käsitteisiin, joita ei ole terapiassa harjoiteltu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää mitä tahansa sellaisia tekijöitä, joiden perusteella voidaan ennustaa sitä, miten afasian saanut henkilö hyötyy saamastaan kuntoutuksesta. Lisäksi pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten ennustavia tekijöitä voidaan hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin neljästä tietokannasta: Scopus, PubMed, Science citation index expanded ja EBCSO academic search complete. Hakulauseke muodostui käsitteiden afasia, anomia, terapia, tulos ja ennuste erilaisista englanninkielisistä vastineista. Jo hakelausekkeessa haun ulkopuolelle rajattiin primaarit progressiiviset afasiat. Aineistoon hyväksyttiin vain vertaisarvioituja, englanninkielisiä artikkeleita, jotka abstraktin perusteella vastasivat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Hakulausekkeella löytyi 54 artikkelia, joista aineistoon valikoitui kuusi. Lisäksi aineistoon poimittiin kaksi artikkelia hakujen ulkopuolelta. Tulokset osoittivat, että anomiakuntoutuksesta hyötymistä voidaan ennustaa erityisesti kielellis-kognitiivisten toimintojen perusteella. Tarkemmin ennustearvoa oli sillä, millä tasolla kielellistä prosessointia häiriö sijaitsee. Kun leksikaalis-semanttinen prosessointi oli säilynyt vahvana, hyödyt olivat vaikutukseltaan myös yleistyviä. Sanan psykolingvistisistä ominaisuuksista vain sanan helppo kuviteltavuus ennusti sen parempaa nimeämistä terapian jälkeen. Tiedot kuntoutettavan kielellisistä ja kognitiivisista taidoista ovat hyödyllisiä sopivaa kuntoutusmenetelmää valittaessa ja ne auttavat suunnittelemaan kohdennetumpia interventioita, jossa huomioidaan henkilön vahvuudet ja heikkoudet.
-
(2017)Tavoitteet. Traumaattisilla aivovammapotilailla esiintyy paljon pysyviä ja laaja-alaisia toiminnan haittoja. Nämä potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, joka hyvin kuluttavaa heille itselleen, mutta myös yhteyskunnalle. Muun muassa tämän takia tehokkaiden kuntoutusmenetelmien kehittäminen ja resurssien tehokas jakaminen olisi tärkeää. Tässä erilaiset ennustemallit ovat suuressa roolissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että traumaattisten aivovammojen kokonaisennustetta voidaan ennustaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko myös traumaattisiin aivovammoihin liittyviä kielellisiä ja kommunikatiivisia häiriötä ennustaa trauman akuuttivaiheessa, sekä mitkä olisivat tärkeimmät näitä häiriöitä ennustavat tekijät. Menetelmät. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin kertovaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa haettiin kolmesta lääketieteellisesti kattavasta tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Haku- ja valintakriteerien perusteella aineistoon valikoitui viisi artikkelia, joiden tuloksia tarkasteltiin kriittisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkielman perusteella näyttäisi, että traumaattisiin aivovammoihin liittyviä kielellisiä häiriötä voitaisiin jossain määrin ennustaa ainakin lyhyellä aikavälillä. Kielellisten vaikeuksien vaikutukset kommunikaatioon jäivät kuitenkin hieman epäselviksi. Suurempi vamman vaikeusaste sekä aivorungon vaurio olivat yhteydessä huonompaan suoriutumiseen kielellisissä tehtävissä. Lisäksi mahdollisia heikomman kielellisen suoriutumisen ennustajia olivat potilaan korkeampi ikä ja aiemmat neurologiset häiriöt sekä pidempi aika trauman ja suun kautta syömisen aloittamisen välillä. Ennustetekijöiden lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeen. Kielellisten ja kommunikatiivisten ennustustekijöiden tutkimisella on paljon kliinistä arvoa, sillä erilaisten prognoosimallien avulla voidaan muun muassa antaa potilaan omaisille tarkempaa tietoa sairaudenkulusta, sekä tehdä päätöksiä mahdollisista tukitoimista ja resurssien jakamisesta.
Now showing items 1-2 of 2