Browsing by Subject "foneeminen sanasujuvuus"

Tavoitteet. Sanasujuvuudella tarkoitetaan kielelliskognitiivista prosessia, jossa sanoja haetaan mentaalisesta leksikosta tiettyjen rajoitusten mukaisesti tyypillisimmin yhden minuutin aikana. Semanttisessa sanasujuvuudessa asioita nimetään semanttisista kategorioista ja foneemisessa sanasujuvuudessa sanoja nimetään tietyllä alkukirjaimella. Aiemman tutkimuksen perusteella on todettu, että sanasujuvuustaito ja siihen tarvittavat sanahakustrategiat kehittyvät lapsuudessa sekä, että semanttisessa sanasujuvuudessa suoriudutaan foneemista sanasujuvuustehtävää paremmin. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimusaineistosta semanttisen ja foneemisen sanasujuvuuden kehitystä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja vertailla eri tehtävätyyppien kehityslinjoja keskenään. Menetelmät. Kandidaatin tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, johon aineisto haettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Tietokannoista aineistoon valikoitui neljä artikkelia sekä lisäksi yksi artikkeli poimittiin mukaan käsin. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui: ”verbal fluency” AND (”semantic fluency” OR semantic) AND (”phonemic fluency” OR phonemic OR “letter fluency”) AND Development AND (children OR childhood). Tulokset ja johtopäätökset. Semanttinen sanasujuvuus kehittyy lineaarisesti lapsuuden aikana, mutta vastaavaa selkeää kehityskulkua ei nähdä foneemisessa sanasujuvuudessa, vaikka lapset siinä suoriutuvat selkeästi aikuisia huonommin. Kehityslinjat eri kielissä olivat lähellä toisiaan. Sananhakustrategiat kehittyvät lapsuuden aikana ja ne tehostavat sanasujuvuustaitoa. Osassa sanahakustrategioissa saavutetaan aikuismainen taso lopputeini-iässä. Sukupuolen vaikutuksesta sanasujuvuuteen saatiin eriäviä tuloksia. Vanhempien koulutustason todettiin vaikuttavan semanttiseen sanasujuvuuteen, mutta ei foneemiseen sanasujuvuuteen. Semanttinen ja foneeminen sanasujuvuus on mitä todennäköisimmin kielenkäytön omat alataitonsa. Semanttiseen ja foneemiseen sanasujuvuuteen tarvitaan todennäköisesti osittain omia kognitiivisia taitojaan, mutta todennäköisesti osittain myös samoja. Tutkimusta sanasujuvuustaidon kehityksestä lapsilla tarvitaan lisää, jotta sanasujuvuustehtävien hyöty kliinisessä käytössä voidaan todistaa.