Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "fysiologia"

Sort by: Order: Results:

  • Psykopatian neurobiologiset ja fysiologiset osoittimet 
    Plysjuk, Nadja (2019)
    Abstract Background and Objectives. Psychopathy is defined as a personality construction characterized by deviant interpersonal, affective, lifestyle related and antisocial traits, such as manipulativeness, pathological lying, emotional coldness, lack of empathy, remorse and long-term goals, impulsiveness and usually also criminal lifestyle. The prevalence of psychopathy is less than one percent in population, though it is much higher among incarcerated people. Therefore, psychopathy is considered a major social and financial burden to the society. There have been made plenty of research about neurobiological and physiological components of psychopathy. This study aims to specify those neurobiological and physical components that separate psychopaths from other people. Research methods. The data was gathered mainly using Google Scholar website. The aim was to search for peer reviewed articles from years 2004 to 2019 with keywords “psychopath” or ”psychopathy” combined with words such as ”criminality”, ”neurology”, ”neurobiology”, ”neurophysiology” and ”neuroimaging”. Inner references of research articles were also utilized. Results and Conclusions. The current neurobiological models of psychopathy present amygdala and ventromedial prefrontal cortex and these dysfunctional connections as well as paralimbic system and its dysfunction as the typical neurobiological components of psychopathy. Neurobiological anomalies connected to psychopathy include reduced amygdala volume and activation, hippocampal structural asymmetry, reduced frontal lobe activation and abnormal activity in networks connecting limbic areas. These are especially seen with criminal psychopaths. Also, low skin conductance, weak activation in corrugator supercilii muscle and weak or absent startle response are seen to be connected to psychopathy. These findings can be accounting for lack of emotional reactions such as fear and empathy and also emotional coldness. Generalization of results is impaired by homogeneity of samples resulting from concentrating on prisoners and incarcerated population, as well as small sample sizes. Based on the study, it´s possible to understand the essence of psychopathy as a construction, that links neurobiological and physiological anomalies and their synergies.
  • Stressin vasteet ja yksilön sopeutuminen stressiin 
    Tulenheimo, Tapio (2022)
    Tavoitteet. Kyky sopeutua muuttuvaan ympäristöön on elintärkeä evolutiivinen mekanismi mahdollistaen ihmisen toimintakyvyn säilymisen myös haasteellisissa ympäristöissä. Ympäristötekijöihin sopeutumista säädellään stressireaktion aiheuttamien fysiologisten ja psykologisten muutosten kautta. Jos ympäristön stressitekijöille altistuminen pitkittyy, nähdään stressireaktion kroonistuvan. Krooniset vasteet stressiin ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja voivat aiheuttaa niin psykopatologisia oireita kuin somaattisia sairauksia. Tämän katsauksen tarkoituksena oli tutkia tekijöitä, jotka selittävät eroja yksilöiden välillä stressireaktion vasteissa sekä sopeutumismekanismeissa stressitekijöihin. Samalla katsaus tarkastelee stressinsietokykyyn vaikuttavia tekijöitä ja pyrkii tarjoamaan konkreettisia tapoja sen tehostamiseen. Menetelmät. Katsaukseen valikoitunut tutkimusnäyttö haettiin PubMedin sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Haku suoritettiin englannin kielellä ja hakusanoina käytettiin englanninkielisiä sanoja ”stress reaction”, ”resilience”, ”mental health” sekä ”stress mechanisms”. Valikoidut tutkimukset olivat pääsääntöisesti uusia tutkimuksia ja katsausartikkeleita. Lisäksi tutkimusten menetelmiä arvioitiin ennen tutkimuksen sisällyttämistä katsaukseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten perusteella stressin aiheuttamat negatiiviset muutokset ovat nähtävissä niin yksilöllisellä kuin yhteyskunnallisella tasolla. Yksilöllisellä tasolla stressireaktion aiheuttamiin fysiologisiin ja psykologisiin vasteisiin vaikuttavat niin perinnölliset tekijät kuin ympäristötekijät. Suurin osa altistavista ja suojaavista tekijöistä vaikuttaa stressin vasteisiin kortisolin erityksestä vastaavan HPA- akselin kautta. Lisäksi yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuus, itsesäätelytaidot, stressinhallintamekanismit sekä saatu hoiva lapsuusaikana vaikuttavat huomattavasti yksilön stressireaktion vasteisiin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että stressin negatiivisiin vasteisiin voidaan vaikuttaa erityisesti liikunnalla, riippuvuuksien syntymisen ehkäisyllä, säännöllisellä vuorokausirytmillä sekä erilaisilla teknologisilla että psykologisilla interventioilla. Tutkimusnäyttö osoittaa, että stressin vasteet ovat hyvin yksilöllisiä ja toisaalta tämä suuri yksilöllinen vaihtelu asettaa haasteita stressin aiheuttamien vasteiden määrittämisessä. Stressinsietokykyyn voidaan kuitenkin vaikuttaa eri menetelmin ja tehostaa yksilön sopeutumista stressiä aiheuttaviin tekijöihin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO