Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hyväksymis- ja omistautumisterapia"

Sort by: Order: Results:

  • Hukari, Aija (2022)
    Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tutkia hyväksymis- ja omistautumisterapian tuloksellisuutta eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa aikuisilla. Katsaus keskittyy sosiaalisten tilanteiden pelkoon, yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön, paniikkihäiriöön ja julkisten paikkojen pelkoon. Näiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon tarkastellaan myös internet-pohjaista hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu alustavaa näyttöä hyväksymis- ja omistautumisterapian tuloksellisuudesta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Menetelmät. Tutkimuksia hyväksymis- ja omistautumisterapian soveltuvuudesta ja tuloksellisuudesta ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa haettiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla acceptance and commitment therapy ja anxiety. Haku rajattiin vuosiin 2011-2021 ajankohtaisen tutkimustiedon saamiseksi. Artikkeleita etsittiin myös manuaalisesti jo valittujen artikkeleiden kirjallisuusluetteloista. Katsaukseen valikoitui kriteerien perusteella yhteensä seitsemän tutkimusartikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset hyväksymis- ja omistautumisterapian tuloksellisuudesta eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa olivat moninaisia. Katsaus vahvisti alustavaa näyttöä, että yksilömuotoinen hyväksymis- ja omistautumisterapia on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja julkisten paikkojen pelon hoidossa. Hyväksymis- ja omistautumisterapian ja kognitiivisen käyttäytymisterapian välillä ei havaittu eroa niissä tutkimuksissa, joissa odotuslistan sijaan kontrollina käytettiin aktiivista kontrolliryhmää. Lisätutkimusta tarvitaan etenkin ryhmämuotoisesta ja internet-pohjaisesta hyväksymis- ja omistautumisterapiasta sekä aktiivisen kontrolliryhmän sisältäviä tutkimuksia useampien ahdistuneisuushäiriöiden osalta.
  • Vuorinen, Anna (2022)
    Kroonisella kivulla on merkittävä elämänlaatua ja toimintakykyä heikentävä vaikutus. Itse kudos- tai hermovaurion lisäksi kipukokemukseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten potilaan tekemät tulkinnat ja ajatusmallit kivusta ja sen seurauksista. Psykososiaalisilla tekijöillä on tärkeä rooli kivun kroonistumisessa. Kognitiivisen käyttäytymisterapian kolmanteen aaltoon kuuluva hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on yleistynyt kroonisen kivun hoidossa. Sen tavoitteena on, että kipupotilas hyväksyy kivun, ja oppii tunnistamaan tunteidensa, ajatustensa ja käyttäytymisensä välisiä yhteyksiä. Hoito pyrkii siihen, että potilas jatkaisi arvojensa mukaista elämää kivusta huolimatta. Tässä katsauksessa käytiin läpi neljä eri meta-analyysia hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikuttavuudesta kroonisen kivun hoidossa. Nämä etsittiin PubMed-tietokannasta. Tulokset olivat osittain ristiriitaisia, mutta HOT:lla vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus kipuun liittyvään masennukseen, kivun häiritsevyyteen ja kivun hyväksymiseen. Sen vaikutus toimintakykyyn ja elämänlaatuun oli todistettu osassa meta-analyyseista, mutta ei kaikissa. HOT:n vaikuttavuus kivun voimakkuuteen ei ollut todistettavissa. Mekanismeja tarkastellessa HOT näyttää vaikuttavan krooniseen kipuun psykologisen joustavuuden ja kivun hyväksymisen kautta. HOT vaikuttaisi olevan hyödyllinen hoitomuoto kipuun liittyvien liitännäisongelmien hoidossa, mutta ei vaikuta itse koettuun kivun voimakkuuteen. Kroonisen kivun moniammatillinen hoito on hyödyllistä, ja HOT osana tätä voi mahdollistaa kipupotilaan arvokkaan ja hyvän elämän kivusta huolimatta.
  • Välisaari, Melina (2023)
    Aims. Because there are many people who wish to go to therapy compared to available therapy, it is important that therapy is as effective as possible. This means that the therapeutic methods targeted at the individual’s problem areas should be as suitable as possible. For maximizing effectiveness, it is important that therapy can be tailored to match the needs of each individual. Acceptance and Commitment Therapy (ACT) consists of six core processes: acceptance, defusion, present moment, the observant self, values and committed action. The aim of this thesis was to examine, by reviewing the literature, which core processes of ACT should be emphasized for patients experiencing pain. Methods. A search was done on the PubMed database using the keywords (acceptance and commitment therapy) AND ((core traits) OR (core processes) OR (core mechanisms) OR (key traits) OR (key processes) OR (key mechanisms)). Articles focusing on patient groups suffering from pain were selected from the results. Conclusions. In ACT aimed at clients experiencing pain, it is generally beneficial to emphasize at least acceptance and values, which impact functioning and anxiety and depression symptoms. Both acceptance and the observant self also help with lowering pain interference. If the goal is to improve functioning, committed action and present moment will probably be more suitable approaches than defusion and the observant self.