Browsing by Subject "hyvinvointi"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2020)Purpose. In today’s society we have a lot of pressure on us and have fast-paced lifestyles. In this hectic goal-oriented life, handicrafts, representing slow living, have gained popularity and attained media attention. However, handicrafts are not acknowledged in scientific fields as well as music and visual arts. The purpose of this thesis is to investigate the relationship between handicrafts and well-being, as well as how handicrafts have been implemented in rehabilitation or therapy of clinical groups comprising different mental health disorders and progressive memory disorders. Methods. The data for this thesis were collected from Google Scholar, Scopus and PubMed. The following keywords were used: knitting, handicrafts, handcrafts, well-being, wellbeing, psycholog*, therapy, stress and anxiety. The Finnish keywords käsityö, psyykkinen hyvinvointi and terapia were also used. Results and conclusions. Since most of the studies in the field are descriptive, we cannot talk about causality but only correlation. Nevertheless, it has been concluded that the handcrafters report handicrafts having many positive effects on their well-being. In addition to the direct mental health benefits, handicrafts seem to have indirect effects on well-being through different kind of cognitive and social phenomena. When it comes to different clinical samples, positive correlation between handicrafts and well-being has also been detected. These results support the hypothesis that handicrafts may have therapeutic effects. Based on the studies conducted so far, it seems justified to use handicrafts in therapy or as a part of therapy or self-care. However, more experimental studies are needed to be able to tell how we can use handicrafts more effectively and for whom it is most suitable.
-
(2021)Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kehityksellisen kielihäiriön pitkäaikaisia vaikutuksia sekä kielihäiriöisten aikuisten elämänlaatua. Kehityksellinen kielihäiriö on yleinen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa kielen kehityksen lisäksi yksilön toimintakykyyn ja osallistumiseen. Lisäksi sen on havaittu lisäävän riskiä muun muassa oppimisvaikeuksiin sekä sosiaalisiin ja tunne-elämän ongelmiin. Aiemmissa tutkimuksissa kehityksellisen kielihäiriön on todettu alentavan elämänlaatua lapsuudessa. Kehityksellisen kielihäiriön pitkäaikaisista vaikutuksista aikuisuudessa ei tiedetä vielä kovin paljoa, sillä aiempi tutkimuskirjallisuus on keskittynyt pääasiassa lapsuuteen. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021 Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin yhdistämällä kehityksellisen kielihäiriön termejä elämänlaadun ja hyvinvoinnin käsitteisiin. Lopulliseen aineistoon valittiin vertaisarvioidut, englanninkieliset alkuperäistutkimukset, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja olivat saatavilla ilman maksua Helsingin yliopiston tunnuksilla. Kandidaatintutkielman lopullinen aineisto koostui kuudesta artikkelista, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kehitykselliseen kielihäiriöön yhdistettiin negatiivisia vaikutuksia aikuisuudessa. Erityisesti vaikutuksia havaittiin olevan koulutukseen, työllisyyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja mielenterveyteen. Negatiivisista vaikutuksista huolimatta kielihäiriöisten aikuisten elämänlaatu oli hyvä eikä eronnut merkitsevästi kontrolleista. Kuntouttajien olisi kuitenkin hyvä tiedostaa kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvät riskit, ja kielellisten taitojen kuntoutus lapsuudessa sekä pidempään jatkuva seuranta ja tukitoimet voisivat auttaa kielihäiriöisten aikuisten arjessa pärjäämistä.
-
(2023)Tavoitteet: Biseksuaaleja on tutkittu rajallisesti omana ryhmänään, joten heidän hyvinvoinnistaan tiedetään edelleen vähän. On havaittu, että biseksuaalien hyvinvointi on alentunut verrattuna heteroihin ja usein myös homoihin. Näitä eroja hyvinvoinnissa voidaan selittää vähemmistöstressimallilla. Biseksuaaleilla on omia erityisiä stressitekijöitään, kuten binegatiiviset asenteet, jotka liittyvät usein käyttäytymiseen parisuhteissa. Toisin kuin homoilla ja heteroilla, parisuhteet eivät välttämättä lisää biseksuaalien hyvinvointia, sillä binegatiivisia asenteita on homoilla sekä heteroilla ja ne voivat ilmetä parisuhteessa. Lisäksi hetero- ja homoyhteisöjen suhtautuminen biseksuaaliin voi riippua kumppanin sukupuolesta. Tässä katsauksessa haluankin selvittää, miten kumppanin sukupuoli vaikuttaa biseksuaalien hyvinvointiin. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin Pubmed ja Goolge Scholar -tietokannoista hakusanoilla “bisexuality”, “well-being”, “relationship satisfaction”, “partner gender”, “binegativity”ja löydettyjen artikkeleiden lähdeluetteloita hyödyntämällä. Tulokset ja johtopäätökset: Biseksuaalien naisten kohdalla vaikuttaisi siltä, että naiset voivat keskimäärin paremmin suhteissa naisten kuin miesten kanssa. Tähän voi vaikuttaa miesten kanssa olevien naisten kokema syrjintä homoyhteisöltä ja mieskumppanin mahdollisesti suurempi negatiivisten asenteiden määrä. Miesten kohdalla samanlaista yhteyttä ei löydetty kumppanin sukupuolen ja hyvinvoinnin välillä, vaan tulokset olivat ristiriitaisia. Vaikuttaisi siltä, että miesten kohdalla kumppanin sukupuoli vaikuttaa enemmän negatiivisten asteiden tyyppiin eikä määrään. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa ottaa kumppanin seksuaalinen suuntautuminen huomioon sekä selvittää mikä on kumppanin binegtiivisten asenteiden rooli verrattuna ulkopuolisten binegatiivisiin asenteisiin, sillä siitä ei ole juuri tutkimusta.
-
(2024)Tavoitteet. Maskuliinisuuteen kuuluvat sekä maskuliiniset piirteet että maskuliiniset normit. Nämä piirteet ja normit voivat olla yhteydessä miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttamalla miesten tapaan toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia maskuliinisuudella on miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Menetelmät. Katsauksen tutkimukset haettiin PubMed-tietokannasta hyödyntäen hakusanoja ”male”, ”gender role”, ”wellbeing”, ”mental health”, ”gender norm”, ”masculinity”, ”norms”, ”depression” ja ”anxiety” Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella maskuliiniset piirteet tukevat miesten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Maskuliinisten normien vaikutus miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen riippuu tarkasteltavasta normista, osan normeista tukiessa ja osan heikentäessä miesten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Jatkossa tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota otosten ja maskuliinisuuden mittarien edustavuuteen.
-
(2021)Tiivistelmä Tavoitteet Aiempien tutkimusten mukaan virheellisistä tuomioista kärsivät kokevat laaja-alaisia ongelmia. Nämä näkyvät esimerkiksi erilaisina häiriöinä ja traumoina. Etenkin seksuaalirikoksista tuomituilla elämänlaatua heikentävät stigma sekä syrjintä ja nämä vaikuttavat jopa vapauttavan päätöksen jälkeenkin. Tutkielman tavoitteena on selvittää seksuaalirikoksista virheellisesti syytettyjen tai tuomittujen miesten elämänlaatua. Menetelmät Aineisto haettiin Google Scholar -tietokannasta hakusanoilla wrongful convictions, unlawful convictions, sex crimes, sexual harassment, innocent sex offenders, rakenteellinen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo, dna exoneration, male exoneration, innocence project, the amount of wrongful accusations, extent of miscarriage of injustice, psychological consequences/impact of wrongful conviction sekä mental health characteristics of exoneers. Lisäksi kyseisten julkaisujen lähdeluetteloista etsittiin kiinnostavia viittauksia. Tulokset ja johtopäätökset Katsauksen perusteella näyttää siltä, että virheellisesti tuomittujen miesten elämänlaatu heikkeni. Yleisimpiä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä olivat ahdistuneisuus, masennus sekä PTSD. Lisäksi yleistä oli pelon kokemus vankilassaolon aikana. Erityisesti seksuaalirikoksista virheellisesti syytetyillä tai tuomituilla miehillä on korkea riski moniin psykiatrisiin ongelmiin ja siksi aihetta täytyy tutkia lisää. Tämä voi auttaa kohdentamaan myös yksilöllisempiä tukitoimia jatkossa.
-
(2021)Aims. Social media is present in our everyday life. It is actively used both at work and when we have free time. The consequences of use of social media, especially to adolescents’ wellbeing, have been the subject of interest among researchers. The researchers have received evidence for the negative impacts as well as for positive impacts relating to the use of social media among adolescents. There seems to be some kind of division at the field regarding whether the use of social media among adolescents should be viewed as a negative factor for their wellbeing. The purpose of this review was to explore the latest information and research on the use of social media and its positive and negative impacts on adolescents’ wellbeing as well as to consider which topics should be researched more in the future. Methods. The literature used for this review was retrieved from the databases of PubMed and Helka-library. The information search was conducted in English and search terms used were social media, adolescent, wellbeing, and mental health. The search terms were used with different inflections and different word combinations. The aim was to select as recent and new reviews and research as possible. Results and conclusions. Reviewed research found that the use of social media has connection with depression, self-harm, eating disorders and anxiety. Some research also found that adolescents can have addiction to social media. In some research social media was viewed in more positive light e.g., when it was used to relieve stress, to relax and to maintain social relationships. In addition, adolescents felt that social media is a good source of information and a place where one may receive peer support. A clear conclusion on whether the use of social media has only positive or negative impacts cannot be made because it seems to have both. The way social media affects to adolescents’ wellbeing may depend on e.g., one’s individual characteristics, for the time spent on using social media and for what one is doing there.
-
(2018)Aims. Stalking is a phenomenon that has various effects on the stalking victim’s life. Previous studies have shown that the effects on the victim may be very heterogeneous. This dissertation will introduce how stalking occurs and the factors that mediate the effects of stalking. The deleterious effects of stalking and cyberstalking are reported. Furthermore, the impact of harmful stereotypes and attitudes on the psychopathology and symptomatology of the victims is examined. However, the interpretation of the results of the studies is not unequivocal due to the methodological challenges, that are considered. Methods. The selection of the studies was executed by performing a literature search from various databases (Finna, PubMed and PsycINFO) on the terms stalking, victimization, and stalking + victimization. Furthermore, a manual search was performed by which studies that were included in meta-analyses were selected if applicable. Results and conclusions. According to the studies selected in this dissertation, the victims of stalking are more likely to suffer from anxiety and depression than non-victims. Moreover, many of the victims report symptoms indicative of post-traumatic stress disorder. In addition, stalking may affect the general, occupational and social functioning of the victims. The victims have reported not being able to go to work or being afraid of social interactions. The effects of stalking may also reflect on the somatic well-being of the victim in that the victims have reported tiredness, insomnia and a loss of appetite. The stereotypes and attitudes regarding stalking may exacerbate the victims’ experience. Blaming the victim or underestimating the victim’s experience may aggravate the effects of stalking, because self-blame has been found to have a negative relationship with depression, anxiety, and post-traumatic stress disorder and increasing self-blame may worsen the situation. By unifying the methodological components of stalking research, the heterogeneity of the studies and the need for specifically aimed therapeutic interventions can be addressed.
Now showing items 1-7 of 7