Browsing by Subject "ikätoverisuhteet"

Tavoitteet. Ikätoverisuhteet ovat tärkeitä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Niiden avulla opitaan monia tärkeitä taitoja, joita lapsi tarvitsee sosiaalisessa ympäristössään, kuten esimerkiksi empatiakykyä ja sosiokognitiivisia taitoja. Aikaisempien tutkimusten mukaan halkiotausta voi vaikuttaa negatiivisesti ikätoverisuhteisiin ja voi altistaa esimerkiksi kiusaamiselle. Tutkimustulokset ovat olleet kuitenkin hieman ristiriitaisia, jonka vuoksi lisää tutkimustietoa tarvitaan. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää, miten halkiotaustaisten lasten ja nuorten ikätoverisuhteita on kuvattu ja millaisilla tekijöillä on huomattu olevan yhteys poikkeavuuksiin ikätoverisuhteissa. Kun ongelmat on kartoitettu, niitä voidaan ennaltaehkäistä ja niihin on helpompi puuttua. Menetelmät. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin kolmesta tietokannasta, jotka olivat Scopus, Ovid Medline ja PsycInfo. Hakulauseke oli (social or peer) adj2 (interact* or communicat* or skill* or relation* or network* or difficult* or problem* or function*) and (“cleft palate” or “cleft lip”). Mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui 5 artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla eli lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista, jotka olivat julkaistu vuosina 2010–2020. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida yleistää ikätoverisuhdeongelmien koskevan kaikkia halkiotaustaisia lapsia ja nuoria, mutta osalle halkiotausta aiheuttaa merkittävää haittaa ikätoverisuhteissa. Tämä näkyi muun muassa siinä, miten lapset ja nuoret osallistuivat ryhmäleikkeihin, joutuivat kiusatuiksi ja kuinka paljon he viettivät aikaa ikätovereidensa kanssa vapaa-ajalla. Ikätoverisuhteisiin vaikuttavista tekijöistä halkiotaustaisilla lapsilla ja nuorilla puhe ja kommunikaatiokyky nousi useimmin esiin tässä katsauksessa. Erityisesti glottaalinen artikulaatio ja vaikea velofaryngeaalinen puute vaikutti ikätovereiden mielikuvaan lapsesta tai nuoresta. Muita mahdollisia tekijöitä olivat ulkonäkö, halkiotyyppi, ikä, sukupuoli, halkioon liitännäinen toinen terveydellinen ongelma ja taidot prososiaalisuudessa Tutkimuskysymyksiin saatiin ristiriitaisia vastauksia, jonka vuoksi lisää tutkimustietoa tarvitaan edelleen

Tavoitteet. Ikätoverisuhteet ovat vuorovaikutussuhteita, joita lapsi muodostaa vertaisryhmässään saman ikäisten ja kehitykseltä vastaavalla tasolla olevien ihmisten kanssa. Nämä suhteet ovat tärkeitä itsessään ja kehityksellisestä näkökulmasta. Ikätoverisuhteissa lapsi oppii ja harjoittelee monipuolisesti kielellisiä taitoja sosiaalisessa viitekehyksessä. Tutkimuksissa kehityksellinen kielihäiriö on yhdistetty vähäiseen ikätoverisuhteiden määrään ja suhteiden poikkeaviin piirteisiin. Tyypillisesti kehittyneisiin ikätovereihin verrattuna kielihäiriöisten lasten vertaissuhteissa vaikuttaa ilmenevän myös runsaammin ongelmia. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kehityksellinen kielihäiriö on yhteydessä lapsuuden aikaisiin ikätoverisuhteisiin ja näissä suhteissa ilmeneviin vuorovaikutuksen poikkeaviin piirteisiin. Lisäksi tarkastelun kohteena oli se, selittyvätkö ikätoverisuhteiden haasteet kielellisten taitojen puutteellisuudella ja painottuuko jonkin kielen osa-alueen merkitys. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2020 Ovid Medline ja Scopus-tietokannoista. Hakulauseke koottiin kehitykselliseen kielihäiriöön, ikätoverisuhteisiin ja ikätoverivuorovaikutukseen viittaavista termeistä. Artikkelien tuli olla englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutkimuksia, jotka vastasivat kandidaatintutkielman molempiin tutkimuskysymyksiin. Hakutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui valintakriteereiden perusteella viisi artikkelia. Lisäksi yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti. Kandidaatintutkielman aineisto koostui kuudesta artikkelista, joita analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen tulosten perusteella kielihäiriöisten lasten ikätoverisuhteet eroavat tyypillisesti kehittyneiden lasten vertaissuhteista. Poikkeavuutta havaittiin ikätoverisuhteiden määrässä, laadussa ja vuorovaikutuksessa ilmenevissä piirteissä. Myös negatiivisia ikätoverikokemuksia ilmeni kielihäiriöisillä lapsilla enemmän. Kielen osa-alueista ikätoverisuhteiden haasteisiin olivat yhteydessä ekspressiivinen, reseptiivinen ja pragmaattinen kyvykkyys sekä kerrontataidot. Tulokset olivat kuitenkin osin ristiriitaisia. Katsauksen perusteella kielihäiriödiagnoosin ja ikätoverisuhteiden vaikeuksien välillä vaikuttaa kuitenkin olevan yhteyksiä. Mahdolliset ikätoverisuhteiden haasteet tulisi ottaa huomioon lapsen kuntoutuksessa ja pyrkiä ennaltaehkäisemään pitkittyvien ongelmien kehittymistä.