Browsing by Subject "johtamisen tehokkuus"

Tunneälyä on viime vuosina tutkittu aikaisempaa enemmän ja sen merkitystä on pohdittu usealla eri tieteenalalla. Vaikka johtamisen ja tunneälyn yhteyttä on tutkittu jo 1990-luvun lopulta lähtien, tutkimuksen tähänastiset tulokset ovat vielä nykyäänkin suhteellisen hajanaisia. Sekä tunneälyä, että johtajuutta voi lähestyä useasta eri tulokulmasta, kuten tunneälyn eri komponenttien tai eri johtamistyylien kautta. On saatu paljon näyttöä siitä, että tunneälyllä voi olla yhteys johtamisen tehokkuuteen ja vastavuoroisesti johtamisen tehokkuudella muun muassa parempaan organisaation ja alaisten suoriutumiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota tutkimuskirjallisuuden perusteella näyttöä tunneälyn ja tehokkaan johtamisen väliselle yhteydelle, sekä sen taustalla vaikuttaville prosesseille, jotta tätä yhteyttä voitaisiin ymmärtää paremmin ja kehittää tapoja vaikuttaa yksilön tunneälyyn. Katsauksen kirjallisuushaku tehtiin käyttämällä Scopus- ja PubMed -tietokantoja. Haku tehtiin hakusanojen ”emotional intelligence” ja ”leadership” yhdistelmällä siten, että saatuihin tuloksiin rajattiin ne viitteet, joissa hakusanat esiintyivät otsikkotasolla. Tutkimustulokset tunneälyn erillisyydestä muista yksilön ominaisuuksista olivat ristiriitaisia. Osittain tähän voivat vaikuttaa käytettyjen arviointimenetelmien eroavuudet sekä eri teoriat tunneälyn taustalla. Myös prosessit tunneälyn ja tehokkaan johtamisen taustalla voivat olla ymmärrettyä kompleksisemmat. Tunneäly voi myös toimia välittävänä tekijänä jonkin muun yksilön ominaisuuden ja johtamisen tehokkuuden välillä. Tunneälyn eri komponenteista yksilön itsetietoisuus ja itsehallinta, emootioiden havaitseminen ja käyttäminen sekä emootioiden hallinta näyttivät keskeisimmin liittyvän johtamisen tehokkuuteen. Nämä havainnot saavat laajasti tukea tutkimuskirjallisuudesta, mutta kaiken kaikkiaan tulokset näyttäytyvät ristiriitaisina, sillä eri tutkimuksissa korostuvat eri tunneälyn komponentit. Tulevaisuudessa olisi siis hyvä rajata tutkimuskysymyksiä koskemaan esimerkiksi vain tiettyjä tunneälyn teorioita tai johtamistyylejä, jolloin myös tutkimustuloksten tulkinnassa voisi olla enemmän yhtenäistä linjaa. Vaikka tunneälyn ja johtajuuden yhteyksistä on jo tutkimuskirjallisuutta, tutkimus tällä alueella on vielä keskeneräistä. Ottaen huomioon johtamisen ja sen tehokkuuden merkittävät vaikutukset koko organisaatioon ja sen henkilöstöön, tulisi aihetta vielä tutkia enemmän. Näin voidaan mahdollistaa hyvin motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö organisaatiossa, jossa johtajuus tukee parhaaseen mahdolliseen suoriutumiseen.