Browsing by Subject "kaksikielisyys"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2019)Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla, miten monikielisten kielihäiriöisten lasten leksikaalisia taitoja on tutkittu, ja eroavatko heidän leksikaaliset taitonsa eri kielten välillä. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin hakulausekkeella Ovid Medline -, PubMed- ja Web of Science -tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valittiin kuusi artikkelia, joiden tulokset raportoitiin tutkimuskysymyksittäin sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikki aineistohaussa löydetyt artikkelit käsittelivät kaksikielisiä lapsia. Tulosten perusteella kaksikielisten lasten molempien kielten sanastoja tutkittiin eri osa-alueilla ja monin eri menetelmin. Tutkimuskohteena olivat ymmärtävä ja tuottava sanasto, semanttiset taidot, sanaston monipuolisuus, sanavalinnat, nopea sarjallinen nimeäminen ja epäsanojen toisto. Tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin verrattuna kielihäiriöiset lapset joko suoriutuivat sanastollisista tehtävistä molemmilla kielillään heikommin, tai ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Vertailtaessa kieliä keskenään kahden kielen taidot erosivat toisistaan. Kielten väliset yhteydet vaihtelivat tutkimuksittain. Osassa tutkimuksista kahden kielen taidot olivat laajasti yhteydessä osatehtävittäin, kun taas osassa yhteys havaittiin syvemmällä kielen prosessointitaitojen tasolla. Lisäksi leksikaaliset taidot olivat vaihtelevasti yhteydessä ikään ja kielen nykyisen käytön määrään. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kielet voivat tukea toisiaan myös kehityksellisessä kielihäiriössä, ja toista kieltä tukemalla voidaan edistää myös toista kieltä.
-
(2020)Tavoitteet. Kaksikielisyys on globaalisti yleisempää kuin yksikielisyys. Kaksikielisyydelle on monia määritelmiä ja syitä, ja kaksikielisten lasten kielenkehitys onkin hyvin yksilöllistä. Lukemisen vaikeus taas viittaa tilanteeseen, jossa lapsi ei opi lukemaan sujuvasti ja virheettö-mästi opetuksesta huolimatta. Kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien varhainen tunnistaminen voi olla haastavampaa kuin yksikielisten lasten, koska lukemisen vaikeuksien voidaan ajatella johtuvan vain puutteellisesta kielialtistuksesta. Kaksikielisyys lisääntyy myös Suomessa, joten myös puheterapeuttien on tärkeää tuntea kaksikielistä kehitystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kaksikielisten lasten lukemisen vaikeudet ilmenevät ja miten näitä vaikeuksia tunnistetaan. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Hakusanoina olivat bilingual, multilingual, dyslexia, reading disability, specific learning disability, perform, screening, diagnosis ja assessment. Osa hakusanoista katkaistiin. Hakulauseke oli ((bilingual OR multilingual) AND (dyslexi* OR ”reading disability” OR ” specific learning disability”) AND perform* AND (screening OR diagnos* OR assess*)). Haku suoritettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoissa. Lopullinen aineisto sisälsi kuusi vertaisarvioitua artikkelia vuosilta 2013–2019. Aineisto analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksia sekä niiden tunnistamista. Lukemisen vaikeuksien tunnistamiseen etsittiin uusia keinoja. Kaksikielisten lukemisen vaikeudet näyttäytyvät hyvin samanlaisina kuin yksikielisten verrokkien. Kaksikieliset lapset, joilla on lukemisen vaikeus, ovat kuitenkin vaarassa jäädä ikätovereistaan jälkeen lukemisen taidoissa. Epäsanantoistotehtävä voisi toimia uutena työkaluna kaksikielisten lasten lukemisen vaikeuksien tunnistamisessa. Lukeminen on kuitenkin hyvin kielisidonnaista, joten tutkimusta tarvitaan myös suomen kielen oppijoista.
-
(2018)The role of parental language choice and code-switching in early bilingual lexical development
-
(2017)Bilingualism has been proposed to practice general executive functions. The hypothesis is based on the assumption that using two languages takes advantage of some of the same processes as general executive functions. The objective of this thesis was to describe by means of literature review the present knowledge about the connection between language switching and switching that is under general executive functions. The review considered whether language switching is based on the same processes as general executive functions and whether the amount of language switching is related to executive functions. The review was limited to behavioral studies. The overlap of processes used in language switching and general executive functions has been studied by comparing the efficiency of switching in a task measuring language switching and a task measuring the switching component of executive functions. The results of the literature review were not consistent. In some studies, the results indicate that language switching and the switching component of general executive functions share processes whereas other studies did not find a connection. It is possible that age of language acquisition and level of fluency may affect the overlap between these processes. The connection between the amount of language switching and general executive functions has been studied by measuring the amount of language switching in everyday life and looking at its connection to the efficiency of switching in a task measuring the switching component of executive functions. The results of the review are conflicting. Nevertheless, most studies indicate that the overall amount of everyday language switching does not seem to be related to the switching component of executive functions. Some studies, however, suggest that if the quality of language switching and cognitive load is taken into account a connection to the switching component of executive functions can be observed.
-
(2024)Logopedisellä tutkimuskentällä kaksikielisten lasten normatiivisesta kielellisestä kehityksestä ei ole yhtä selkeää linjaa, minkä takia kaksikielisyydestä tarvitaan lisää tutkimusta puheterapeuttisen arvioinnin ja kuntoutuksen tueksi. Koodinvaihdolla tarkoitetaan kahden kielen omaksumiseen kuuluvaa ilmiötä, jossa lapsi vaihtaa kieltä puhuessaan yhden lausuman tai lauseen sisällä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, millä tavoin toisen kielen dominanssi ilmenee simultaanisesti kaksikielisten lasten koodinvaihdossa ja miten ikä tai kielitaito määrittelevät koodinvaihdon dominanssia lapsen puheessa. Lisäksi halutaan selvittää, mitä menetelmiä näiden tutkimusongelmien arvioinnissa käytetään. Kandidaatintutkielman menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkielmassa tarkasteltavat artikkelit etsittiin Scopus ja Ovid Medline- tietokannoista. Hakulausekkeena oli ((bilingual* OR “dual* language*” OR “bi-lingual*”) AND (“code-switch*” OR codeswitch* OR “code switch”) AND (child* OR preschool* OR toddler*) AND NOT (“sign language*”)). Tutkielmaan valittiin lopullisesta 44: stä hakutuloksesta neljä artikkelia ja yksi haettiin käsin poimintana. Hakusanat esiintyivät artikkeleiden abstraktissa, otsikossa tai avainsanoissa. Artikkelit olivat englanninkielisiä ja ne oli julkaistu vuosien 2014–2022 välillä. Aineiston analyysissa keskityttiin erityisesti tulos- ja pohdintaosion analysointiin, jotta varmistuttiin siitä, että artikkelit vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi tulokset taulukoitiin, jotta niitä oli helpompi analysoida sekä verrata tutkimuksia keskenään. Tutkimusten tavoitteena oli tutkia kielten välistä dominanssia. Tutkimustulosten perusteella saatiin yhteneväisiä tuloksia koodinvaihdon dominanssin ilmenemisen osalta neljässä viidestä tutkimuksessa. Kielitaito ja/tai ikä määrittelevät koodinvaihdon dominanssia kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta simultaanisesti kaksikielisten lasten normatiivisesti kielen kehityksestä ja siihen liittyen koodinvaihdosta ja dominanssista. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta puheterapeuttinen arviointi ja diagnosointi helpottuu sekä osataan tunnistaa epätyypillinen kielellinen kehitys.
-
(2022)Tavoitteet. Arviolta 25 000 henkilöä sairastaa Suomessa vuosittain aivoverenkiertohäiriön, ja heistä noin kolmasosalla ilmenee afasiaa sen seurauksena. Afasian tyypillisin oire on nimeämiseen vaikeus. Valtaosa maailman ihmisistä käyttää arjessaan useampaa kuin yhtä kieltä, mutta tutkimuskirjallisuus on keskittynyt lähinnä yksikielisyyteen, joten tutkimustietoa monikielisyydestä tarvitaan lisää. Kuvasta nimeäminen on yksi eniten käytettyjä sanahaun arviointimenetelmiä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan monikielisen henkilön, jolla on afasia, kuvasta nimeämistä, ja verrataan sitä yksikielisen henkilön, jolla on afasia, kuvasta nimeämiseen Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin joulukuussa 2016 EBSCO ja SCOPUS Elsevier tietokannoista. Hakulause muodostettiin yhdistämällä afasia ja nimeäminen monikielisyyteen. Poissulkukriteereinä olivat etenevä afasia, aivovamma, yli 65 vuoden ikä, dementia sekä kolme- tai nelikie-lisyys. Lopulliseen aineistoon valittiin tutkimukset, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja joista oli kokoteksti saatavilla Helsingin yliopiston tunnuksilla. Lopullinen aineisto koostui seitsemästä artikkelista, jotka analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Monikielisen henkilön, jolla on afasia, kuvasta nimeämisessä ilmenee samoja virheitä kuin yksikielisellä henkilöllä. Ainoa merkittävä näissä tutkimuksissa löytynyt ero on koodinvaihto, josta on vaikeaa tietää, onko kyseessä kiertokeino vai interferenssi. Vaikuttaa siltä, että sanan samankaltaisuus kielissä aiheuttaa interferenssiä.
-
(2024)Tavoitteet. Monikielisyys on yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, jota on viime aikoina tutkittu yhä enemmän myös lukemisen näkökulmasta. Lukemista voidaan tutkia esimerkiksi sanantunnistuksen kautta. Yksi moderneimmista sanantunnistusta mittaavista menetelmistä on silmänliiketutkimus, jonka avulla lukijan silmänliikkeistä voidaan kerätä täsmällistä tietoa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta monikielisten aikuisten sanantunnistuksesta lukemisen osa-alueena on tehty silmänliiketutkimusmenetelmän avulla. Tarkastelussa keskitytään erityisesti erilaisten silmänliikkeiden ja sanantunnistuksen taustalla vaikuttavan kielellisen prosessoinnin välisiin yhteyksiin sekä lainalaisuuksiin, joita silmänliiketutkimuksen keinoin voidaan havaita monikielisten aikuisten sanantunnistuksesta. Menetelmät. Kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin Scopus- ja ERIC (Proquest) -tietokannoissa. Hakulausekkeita olivat ( TITLE-ABS-KEY ( "eye* movement*" OR "eye* track*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( multilingual* OR "multi* lingual*" OR bilingual* OR "bi* lingual*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( reading* OR read ) AND NOT TITLE-ABS-KEY ( child* OR adolescent* OR teen* ) ) sekä (("eye* movement*" OR "eye* track*") AND (multilingual* OR "multi* lingual*" OR bilingual* OR "bi* lingual*") AND (reading* OR read) NOT (child* OR adolescent* OR teen*)). Tutkimusaineistoksi saatiin kuusi vuosina 2007-2023 julkaistua artikkelia. Aineiston analysoinnissa keskityttiin tutkimuskysymyksissä esitettyihin näkökulmiin. Keskeisimmät tiedot taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Monikielisten aikuisten sanantunnistusta pystyttiin tarkastelemaan silmänliiketutkimusmenetelmän avulla monipuolisesti. Silmänliikkeiden nähtiin pääasiallisesti ilmentävän sanantunnistuksen taustalla vaikuttavan kielellisen prosessoinnin eri vaiheita, mutta tutkimusten välillä oli eroja sekä vaiheiden lukumäärään että erilaisten silmänliikemittojen luokitteluun liittyen. Lisäksi sanantunnistukseen linkittyvässä monikielellisessä prosessoinnissa nähtiin tutkimusten välillä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia, joissain tutkimuksissa esiteltiin myös kehitysehdotuksia jo olemassa oleviin monikielisen sanantunnistuksen malleihin. Tulosten perusteella aiheesta tarvitaan lisätutkimusta, jota olisi tärkeää soveltaa myös logopedian alalla esimerkiksi arviointimenetelmien kehittämisessä
Now showing items 1-7 of 7