Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kerrontataidot"

Sort by: Order: Results:

  • Kaksikielisyyden ja kielihäiriön vaikutukset lasten kerrontataitoihin ja niiden arviointiin 
    Hyvönen, Ville (2017)
    Aims This descriptive review presents the current knowledge of bilingual language impaired children’s narrative skills and evaluates potential clinical applications of narrative assessment in this context. There is a growing body of research about the effects of language impairment on the narrative skills and narrative tasks are used to variable degree in the assessment of language impairment. However, the specific effects in bilingual context have only been studied very recently. The answers to research questions 1. and 2. are based on critical examination of the articles and the answer to the third question is deduced from the answers to the former two. 1. What are the effects of bilingualism on the narratives of language impaired children? 2. How does language impairment manifest in the narratives of bilingual children? 3. Is the assessment of narrative skills applicable to diagnosing language impairment in bilingual children? Methods My material consisted of seven research articles derived from the databases EBSCO academic search complete, ProQuest medline and Pubmed in december 2016 with the search query (”language impairment” OR SLI) AND child* AND bilingual* AND (narrative* OR story*). The studies were control trials focusing on narrative microstructure and macrostructure. I compared the methods and results of the studies, evaluated possible causes for different outcomes, and made conclusions about the applicability of the results. Results and conclusions 1. Bilingualism had no effect on macrostructure, but impaired microstructure to some degree. 2. Language impairment had a detrimental effect on both microstructure and macrostructure, impairing particularly the use of mental state terms. 3. Macrostructure and especially the use of mental terms are promising methods in the assessment of language impairment in bilingual children.
  • Lasten kerrontataidot kehityksellisessä kielihäiriössä ja lukivaikeudessa 
    Rajala, Nea (2019)
    Tavoitteet. Kertomuksen muodostaminen on haastava tehtävä, sillä se edellyttää lapselta monien kognitiivisten, kielellisten ja sosiaalisten taitojen hallintaa. Kerrontataitojen on todettu olevan yhteydessä kielellisiin taitoihin ja oppimisvaikeuksiin, minkä vuoksi niillä on merkittävä rooli logopedisessä arviointi- ja kuntoutustyössä. Tästä huolimatta kerrontataitoja on suomen kielessä tutkittu melko vähän. Puhutun ja kirjoitetun kielen vaikeudet ovat ainakin osittain päällekkäisiä ilmiöitä, vaikka niiden suhde ei olekaan yksiselitteinen. Kehityksellisen kielihäiriön ja lukivaikeuden välisestä suhteesta on tehty tutkimusta, mutta niissä ei ole keskitytty kerrontataitoihin. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kieli- ja lukihäiriöisten lasten kerrontataidot ovat verrattuna tyypillisesti kehittyneiden lasten kerrontataitoihin ja pohtia, löytyykö näiden häiriöryhmien lasten kerrontataidoista mahdollisesti samankaltaisuuksia. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen elektronisia Scopus- ja Ovid Medline-tietokantoja. Hakulausekkeeseen sisältyivät englanninkieliset termit specific language impairment, developmental language disorder, language impairment, dyslexia, reading disability, reading impairment ja narrative/narration. Valintakriteereiden mukaisesti tutkielmaan valikoitui kuusi tutkimusartikkelia, jotka olivat englanninkielisiä, vertaisarvioituja ja ilmaiseksi luettavissa Helsingin yliopiston tunnuksilla. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikissa kuudessa tutkimusartikkelissa havaittiin eroja häiriöryhmien lasten ja tyypillisesti kehittyneiden lasten kerrontataitojen välillä joko kertomuksen makro- tai mikrorakenteessa tai molemmissa. Häiriöryhmien lapset tuottivat esimerkiksi sisällöltään niukempia ja kieliopilliselta rakenteeltaan yksinkertaisempia kertomuksia kuin verrokkiryhmien lapset. Kieli- ja lukihäiriöisten lasten kerrontataidoissa voitiin havaita joitain samankaltaisuuksia, kuten tuotettujen kertomusten mikrorakenteiden yksinkertaisuus. Tulokset tukevat käsitystä siitä, että kerrontataidot ovat yhteydessä sekä kielellisiin taitoihin että oppimisvaikeuksiin, kuten heikkoon lukutaitoon.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO