Browsing by Subject "keskosuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Sikiö alkaa omaksua äidinkieltään jo kohdussa viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Korva kehittyy aikaisin sikiökauden aikana, ja kuulohermo alkaa lähettää aistimuksia aivoihin noin raskausviikosta 24 alkaen. Ennenaikaisesti syntyneillä eli keskosilla on riski kielellisiin kehitysongelmiin. Keskoseksi määritellään lapsi, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa 37 tai painaa alle 2500 grammaa. Suomessa syntyy keskimäärin 3000 keskosta vuodessa ja määrä on nousussa kehittyneen vastasyntyneisyyskauden tehohoidon johdosta. Aikaisemman tutkimuksen perusteella sikiö oppii raskausaikana puheen prosodisia piirteitä ja pystyy erottamaan äitinsä äänen vieraan naisen äänestä sekä äidinkielensä vieraasta kielestä. On epäselvää, miten sairaalan äänialtistus vaikuttaa keskosen puheen havainnointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten sikiöaikainen oppiminen vaikuttaa prosodisen prosessoinnin kehittymiseen ja miten täysiaikaisena syntyneen lapsen prosodisen prosessoinnin valmiudet eroavat keskosena syntyneen valmiuksista. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin neljään eri elektroniseen tietokantaan: ProQuestiin, ScienceDirectiin, Pubmed Centraliin (PMC) ja EBSCOHostiin. Hakulauseke muodostui käsitteiden kohdunsisäinen, äidinkielen oppiminen ja prosodia englanninkielisistä vastineista. Aineiston keruuta ohjasi tutkimuksille asetetut valintakriteerit: 1) tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu, 2) julkaisuvuosi 2006–2017, 3) tutkimuksen tuli olla luettavissa englannin tai suomen kielellä, 4) koko tekstin tuli olla saatavilla, 5) tutkimuksen tuli liittyä kirjallisuuskatsauksen aiheeseen, 6) ei kokoomatutkimuksia. Hakulausekkeella löytyi 38 tieteellistä artikkelia, joista lopulliseen aineistoon valikoitui kahdeksan artikkelia. Kaikkien kahdeksan artikkelin perusteella prosodinen prosessointi alkoi kehittyä sikiöaikana. Kolmessa artikkelissa oli mukana keskosia, ja niiden perusteella täysiaikaisella lapsella on paremmat valmiudet prosodiseen prosessointiin kuin keskosena syntyneellä. Kahden tutkimuksen mukaan keskosilla oli poikkeava prosodinen prosessointikyky ainakin ensimmäisten kuuden elinkuukauden ajan. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusta aiheesta. Keskosten syntymänjälkeistä hoitoa tulisi kehittää kielen kehityksen näkökulmasta.
-
(2020)Tavoitteet. Hyvin ennenaikaisena syntyneillä keskosilla voi olla kypsymättömyytensä vuoksi syömisvaikeuksia. Vaikeudet voivat hidastaa keskosen kehitystä ja pidentää heidän sairaalassa viettämäänsä aikaa, joten syömiseen voidaan alkuvaiheessa tarvita tukitoimia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oraalisella stimulaatiolla ja syömiseen liittymättömällä imemisellä voi olla positiivinen vaikutus keskosen varhaisiin syömistaitoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisilla oraalisen stimulaation interventioilla keskosten varhaisia syömistaitoja pyritään tukemaan ja miten interventiot vaikuttavat heidän syömistaitoihinsa. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Artikkelit haettiin Ovid Medline ja Scopus-tietokannoista. Hakulausekkeena oli: (preterm) AND (”feeding skill*” OR sucking) AND (intervention*) AND (non-nutritive OR “oral stimulation”) AND NOT (pain*). Aineistoksi valikoitui viisi vertaisarvioitua artikkelia, joiden sisältöä analysoitiin laadullisesti ja tuloksia vertailtiin keskenään. Tutkimusartikkeleista haettiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Millaisilla oraalisen stimulaation interventioilla keskosten varhaisia syömistaitoja pyritään tukemaan? ja 2. Miten oraalisen stimulaation interventiot vaikuttavat keskosen syömiseen? Tulokset ja johtopäätökset. Oraalisella stimulaatiolla havaittiin positiivisia vaikutuksia keskosten syömiseen kaikissa viidessä tutkimuksessa. Heidän sairaalajaksonsa lyhentyivät, imeminen tehostui ja siirtyminen nenämahaletkusta itsenäiseen syömiseen nopeutui. Interventioilla näytti myös olevan positiivinen vaikutus keskosen imettämisen onnistumiselle sekä vanhemman ja keskosen vuorovaikutukselle. Oraalinen stimulaatio keskosten hoidon tukena on kustannustehokas ja helppo keino, joka ei vaadi erikoisvälineistöä. Sairaalajakson lyhentymisellä ja keskosten terveyden parantumisella on katsottu olevan myös kansantaloudellisesti merkitystä. Jatkossa olisi tarpeen tutkia varhaisvaiheen jälkeen jatkuvien interventioiden vaikutuksia keskosten syömisvaikeuksiin ja voitaisiinko niiden avulla vähentää keskosten myöhemmin tarvitsemia puheterapiajaksoja.
Now showing items 1-2 of 2