Browsing by Subject "keskustelunanalyysi"

Tavoitteet. Keskustelunanalyysin menetelmää on käytetty paljon afasian, aikuisten hankitun kielihäiriön, tutkimuksessa, ja saatua tutkimustietoa on voitu hyödyntää afasiakuntoutuksessa. Aiemmassa kieli- ja/tai kommunikaatiohäiriöisten lasten vuorovaikutuksen keskustelunanalyyttisessä tutkimuksessa on tarkasteltu mm. kielihäiröisen lapsen tekemiä korjausaloitteita, kuulovammaisen lapsen puheen ja vuorovaikutuksen kehittymistä sisäkorvaistutteen asettamisen jälkeen ja lapsen ja puheterapeutin välistä puheterapiavuorovaikutusta, mutta tutkimusta keskustelunananalyysin soveltavasta käytöstä ei juuri ole. Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli kartoittaa keskustelunanalyysin menetelmän käyttöä lasten suorassa ja epäsuorassa puheterapiassa kymmenen viimeisimmän vuoden aikana ja pohtia, mitä hyötyä menetelmän käytöstä voi olla lasten puheterapiassa. Tutkielman tutkimuskysymykset kuuluivat: ”Mitä lasten puheterapiassa on nostettu keskustelunanalyyttisen tutkimuksen kohteeksi?” ja ”Minkä lapsen kielen ja/kommunikaation häiriöiden puheterapian yhteydessä keskustelunanalyysiä on käytetty?” Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin aineistohaun kautta kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta. Aineisto koostui yhdeksästä vertaisarvioidusta artikkelijulkaisusta, jotka olivat ilmestyneet kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2007–2016. Tulokset ja johtopäätökset. Keskustelunanalyyttiset tutkimuskohteet jakautuivat kolmeen ryhmään: puheterapeutin ammatillisiin käytänteisiin, kieli- ja/tai kommunikaatiohäiriöisen lapsen vuorovaikutustaitoihin ja keskustelunanalyysin soveltavaan käyttöön. Menetelmää oli käytetty kehityksellisten kielihäiriöiden, autisminkirjon häiriön ja vaikean kuulovamman puheterapian yhteydessä. Menetelmän avulla voi tutkia empiirisesti ja systemaattisesti sekä puheterapia-asiakkaan että puheterapeutin vuorovaikutuskäyttäytymistä. Saatua tietoa voi hyödyntää puheterapeuttien koulutuksessa ja ammatillisessa kehittymisessä. Menetelmä antaa lapsen vuorovaikutuksesta tietoa, johon ei yleensä päästä käsiksi kielellisten testien kautta ja jota voidaan käyttää hyväksi dynaamisessa arvioinnissa.