Browsing by Subject "kielellinen häiriö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tavoitteet. Traumaattisilla aivovammapotilailla esiintyy paljon pysyviä ja laaja-alaisia toiminnan haittoja. Nämä potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista kuntoutusta, joka hyvin kuluttavaa heille itselleen, mutta myös yhteyskunnalle. Muun muassa tämän takia tehokkaiden kuntoutusmenetelmien kehittäminen ja resurssien tehokas jakaminen olisi tärkeää. Tässä erilaiset ennustemallit ovat suuressa roolissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että traumaattisten aivovammojen kokonaisennustetta voidaan ennustaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko myös traumaattisiin aivovammoihin liittyviä kielellisiä ja kommunikatiivisia häiriötä ennustaa trauman akuuttivaiheessa, sekä mitkä olisivat tärkeimmät näitä häiriöitä ennustavat tekijät. Menetelmät. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin kertovaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa haettiin kolmesta lääketieteellisesti kattavasta tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Haku- ja valintakriteerien perusteella aineistoon valikoitui viisi artikkelia, joiden tuloksia tarkasteltiin kriittisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkielman perusteella näyttäisi, että traumaattisiin aivovammoihin liittyviä kielellisiä häiriötä voitaisiin jossain määrin ennustaa ainakin lyhyellä aikavälillä. Kielellisten vaikeuksien vaikutukset kommunikaatioon jäivät kuitenkin hieman epäselviksi. Suurempi vamman vaikeusaste sekä aivorungon vaurio olivat yhteydessä huonompaan suoriutumiseen kielellisissä tehtävissä. Lisäksi mahdollisia heikomman kielellisen suoriutumisen ennustajia olivat potilaan korkeampi ikä ja aiemmat neurologiset häiriöt sekä pidempi aika trauman ja suun kautta syömisen aloittamisen välillä. Ennustetekijöiden lisätutkimukset ovat kuitenkin tarpeen. Kielellisten ja kommunikatiivisten ennustustekijöiden tutkimisella on paljon kliinistä arvoa, sillä erilaisten prognoosimallien avulla voidaan muun muassa antaa potilaan omaisille tarkempaa tietoa sairaudenkulusta, sekä tehdä päätöksiä mahdollisista tukitoimista ja resurssien jakamisesta.
-
(2019)Tavoitteet. Afasialla tarkoitetaan kielellisen tiedon käsittelyn häiriötä, joka syntyy kielenoppimisiän jälkeen aivovaurion tai toimintahäiriön seurauksena. Afasian yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö, joka kielellisten taitojen lisäksi heikentää usein myös muita kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että afasian saaneilla esiintyy usein häiriöitä lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa, jolla viitataan kykyyn pitää kielellistä tietoa hetkellisesti mielessä, jotta sanat voidaan tuottaa tai ymmärtää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten lyhytkestoisen kielellisen muistin häiriöt vaihtelevat afasiassa ja selvittää, miten ne ovat yhteydessä afasiaoireistoon. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin kolmesta tietokannasta: Scopus, Ovid Medline ja Web of Science. Hakulausekkeessa käytettiin termejä verbal short-term memory, verbal STM, aphasia, language, phonological, lexical, semantic ja severity. Aineistoon hyväksyttiin englanninkieliset, vertaisarvioidut artikkelit, jotka vastasivat jompaankumpaan tutkimuskysymykseen. Hakulausekkeella saatiin tulokseksi 216 artikkelia, joista aineistoon valikoitui viisi. Lisäksi aineistoon poimittiin yksi artikkeli hakulausekkeen ulkopuolelta. Lopullinen aineisto koostui kuudesta artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että afasian yhteydessä lyhytkestoinen kielellinen muisti yleensä heikkenee, mutta ei kaikilla olennaisesti. Yksilötasolla lyhytkestoisessa kielellisessä muistissa esiintyi voimakasta vaihtelua, jolloin häiriö kohdistui sanojen ja/tai niiden järjestyksen mielessä pitämiseen tai selektiivisesti fonologisen tai leksikaalis-semanttisen tiedon ylläpitoon muistissa. Lisäksi lyhytkestoinen kielellinen muisti vaihteli sen mukaan, miten sitä mitattiin. Lyhytkestoinen kielellinen muisti oli yhteydessä afasian vaikeusasteeseen, sanahaun tarkkuuteen ja tutkittavien kielellisiin taitoihin tai kielen prosessoinnin häiriön tasoon, mutta vain sanojen muistamisen osalta. Fonologisilla taidoilla oli leksikaalis-semanttisia taitoja suurempi merkitys suoriutumisessa muistia mittaavista tehtävistä. Tulokset antoivat tukea kieleen perustuville lyhytkestoisen kielellisen muistin malleille, lukuun ottamatta järjestyksen muistamista. Lyhytkestoisen kielellisen muistin arviointia voidaan käyttää apuna lievempien kielellisten häiriöiden diagnosoinnissa sekä arvioimaan tutkittavan oppimiskykyä.
Now showing items 1-2 of 2