Browsing by Subject "kielen kehitys"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2018)The role of parental language choice and code-switching in early bilingual lexical development
-
(2024)Tiivistelmä: Tavoitteet. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten keskosuus vaikuttaa kielen eri osa-alueiden prosessointiin aivoissa EEG:n kuulonvaraisilla tapahtumasidonnaisilla jännitevasteilla mitattuna. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella EEG-mittausten hyötyä kielellisten haasteiden ennakoinnissa. Keskoslasten kielellisiin kykyihin kohdistuvaa tutkimusta on nykyään paljon, mutta erityisesti jännitevasteita hyödyntäviä tutkimuksia on varsin vähän. Menetelmät. Kirjallisuutta haettiin PubMed- ja Web of Science-tietokannoista keskoslasten kielenkehitykseen liittyvillä hakusanoilla, kuten ”preterm infant” tai ”preterm born” sekä ”language development”. Hakua tarkennettiin jännitevastetutkimuksiin käyttämällä hakusanoja ”eeg” ja ”erp”. Katsaukseen valikoituivat artikkelit, joissa tutkittiin selkeästi kielellisten ärsykkeiden herättämiä jännitevasteita keskoslapsilla. Lisäksi katsausartikkelit rajattiin vuosina 2003–2023 julkaistuihin tutkimuksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Katsausartikkelien perusteella keskosten riski kielen kehityksen ongelmiin voi näkyä jo kielen prosessoinnin varhaisissa vasteissa. Poikkeamat kielen varhaisen tason jännitevasteissa voivat kertoa myöhemmin kehittyvistä kielen ongelmista, kuten haasteista puheen kehityksessä. Keskoslapsilla esiintyvistä jännitevasteista tarvitaan lisätutkimusta kohdistuen laajemmin kielen monimutkaisemman tason prosessointiin, kuten sanojen taivutusmuotoihin tai kielen rakenteisiin sekä puheen ymmärtämiseen, sekä ennustearvoon keskoslasten kielellisessä kehityksessä. Näin voitaisiin ymmärtää kielellisen prosessoinnin eri vaiheiden ja ennenaikaiseen syntymään liittyvän poikkeavan aivotoiminnan välistä yhteyttä paremmin.
-
(2024)Logopedisellä tutkimuskentällä kaksikielisten lasten normatiivisesta kielellisestä kehityksestä ei ole yhtä selkeää linjaa, minkä takia kaksikielisyydestä tarvitaan lisää tutkimusta puheterapeuttisen arvioinnin ja kuntoutuksen tueksi. Koodinvaihdolla tarkoitetaan kahden kielen omaksumiseen kuuluvaa ilmiötä, jossa lapsi vaihtaa kieltä puhuessaan yhden lausuman tai lauseen sisällä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia, millä tavoin toisen kielen dominanssi ilmenee simultaanisesti kaksikielisten lasten koodinvaihdossa ja miten ikä tai kielitaito määrittelevät koodinvaihdon dominanssia lapsen puheessa. Lisäksi halutaan selvittää, mitä menetelmiä näiden tutkimusongelmien arvioinnissa käytetään. Kandidaatintutkielman menetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkielmassa tarkasteltavat artikkelit etsittiin Scopus ja Ovid Medline- tietokannoista. Hakulausekkeena oli ((bilingual* OR “dual* language*” OR “bi-lingual*”) AND (“code-switch*” OR codeswitch* OR “code switch”) AND (child* OR preschool* OR toddler*) AND NOT (“sign language*”)). Tutkielmaan valittiin lopullisesta 44: stä hakutuloksesta neljä artikkelia ja yksi haettiin käsin poimintana. Hakusanat esiintyivät artikkeleiden abstraktissa, otsikossa tai avainsanoissa. Artikkelit olivat englanninkielisiä ja ne oli julkaistu vuosien 2014–2022 välillä. Aineiston analyysissa keskityttiin erityisesti tulos- ja pohdintaosion analysointiin, jotta varmistuttiin siitä, että artikkelit vastaavat asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi tulokset taulukoitiin, jotta niitä oli helpompi analysoida sekä verrata tutkimuksia keskenään. Tutkimusten tavoitteena oli tutkia kielten välistä dominanssia. Tutkimustulosten perusteella saatiin yhteneväisiä tuloksia koodinvaihdon dominanssin ilmenemisen osalta neljässä viidestä tutkimuksessa. Kielitaito ja/tai ikä määrittelevät koodinvaihdon dominanssia kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta simultaanisesti kaksikielisten lasten normatiivisesti kielen kehityksestä ja siihen liittyen koodinvaihdosta ja dominanssista. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta puheterapeuttinen arviointi ja diagnosointi helpottuu sekä osataan tunnistaa epätyypillinen kielellinen kehitys.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteyttä. Tutkielmassa käsitellään, miten mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteys näkyy eri osa-alueilla niin mielen teoriassa kuin kielellisissä taidoissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten mielen teorian kehitystä voidaan tukea. Aiemmassa kirjallisuudessa mielen teorian ja kielellisten taitojen on havaittu liittyvän toisiinsa erityisesti varhaislapsuudenaikaisessa kehityksessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet myös, että sosiaalinen ympäristö ja lapsen kognitiivisten taitojen kehitys ovat yhteydessä mielen teorian kehitykseen. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen tiedonhaun menetelmillä, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Aineistonkeruun jälkeen hakutuloksena saatuja artikkeleita tarkasteltiin laadullisesti tutkimuskysymyksien kautta. Aineistosta saatuja tutkimustuloksia vertailtiin, ja niistä tehtiin yhteenveto. Lopuksi saatuja tuloksia pohdittiin suhteessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin, aiempaan kirjallisuuteen sekä niiden laajempaan tieteelliseen ja logopedian alan kliiniseen merkitykseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella havaitaan kaksi tutkimuskysymyksiin vastaavaa päätulosta; 1. Mielen teoria ja kielelliset taidot liittyivät tuloksissa toi-siinsa lapsen kehityksessä 10,5 kk–11v iässä 2. Mielen teorian kehitykseen voitiin vaikuttaa positiivisesti kognitiivisten ja vuorovaikutuksellisten tekijöiden välityksellä. Mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteys esiintyi tuloksissa sanaston, kieliopin ja pragmatiikan alueilla. Jatkossa tulee erityisesti selvittää mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteyttä vanhemmilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla.
-
(2023)Aim. Music and language share many similarities and require similar cognitive processes. Music has a wide range of positive effects on different areas of children’s development. Because of this, researchers have been interested in exploring the connection between music activities and children’s language development. Phonological awareness is one area of language abilities. It is one of the best predictors of the development of reading skills, which is why it is crucial to notice delays in the development of phonological awareness early. The aim of the thesis was to find out what is known about the connection between music and the development of phonological awareness and whether musical activities affect its development. Methods. Literature search was done in PubMed and Google Scholar databases using keywords “music AND language development “ and “music AND language AND children” during autumn 2022. The review was limited to examining the development of phonological awareness in preschool aged children. Conclusions. Musical activities were found to be positively related to the development of children’s phonological awareness. This was reflected in the better performance of children who participated in musical activities in a wide range of tests measuring different phonological awareness skills. However, in some studies, no difference in performance between the music activity group and the other groups was observed. These results promote the integration of various musical activities into kindergartens which could develop children’s linguistic skills and support language development before the development of reading skills.
-
(2020)Word segmentation from continuous speech is an important step in the early development of speech and language. Even though there has been some research in this area, the exact mechanisms of word segmentation are not yet known. Most of the research has been conducted using behavioural methods that are based on the shifting of the infant’s attention, but these methods do not permit one to study the earliest steps of infant development. Recent advances in brain research methods have allowed the investigation of word segmentation in new-born babies, and new information shows that the basis for word segmentation is evident very early on in development, even from birth. The goal of this thesis is to review the recent findings on word segmentation abilities of infants under the age of one year. A literary search was conducted in the PubMed database using the search terms "word segmentation development infants". The articles chosen for this thesis were mostly experimental research articles on word segmentation skills, with the subjects being infants under the age of one year. Newer articles were preferred, and some additional articles were chosen from the references of already chosen articles. Based on the recent brain imaging experiments, even new-born infants can segment words from continuous speech. At least prosody and the transitional probabilities of syllables are word segmentation cues that are available to the new-born. Segmenting words from the edges of utterances seems to be easier than segmenting utterance medial words. Infant directed speech includes multiple amplified word segmentation cues in comparison to adult directed speech, and it seems to facilitate earlier word segmentation. The amount of speech an infant hears very early on might affect later word segmentation abilities. When social learning is possible, infants might segment words easier in social contexts, at least when compared to learning through videos. Word segmentation seems to utilize the same brain regions as phonological short-term memory and thus the development of phonological short-term memory might be connected to the development of word segmentation abilities.
-
(2023)Tavoitteet. Sähköisesti kuulohermoa stimuloiva sisäkorvaistute voi tarjota vaikeasti kuulovammaiselle lapselle mahdollisuuden päästä käsiksi kuulonvaraiseen tietoon, ja on fonologisen kehityksen edellytys. Kuitenkin sähköisesti ja akustisesti stimuloitu hermosolu toimivat eri tavoin, ja tämän takia sisäkorvaistutteella äänien ja puheen havaitseminen ei ole samanlaista kuin terveen kuulon kanssa. Aikaisempi tutkimus on todistanut aikaisen implantoinnin tärkeäksi sisäkorvaistutelapsille, sillä näin heillä on mahdollisuus saada kuulokokemusta herkkyyskausien aikana. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää ja havainnoida sisäkorvaistutelasten fonologista kehitystä, sekä luoda aiheesta suomenkielistä tietoa. Tutkielmassa tarkastellaan sisäkorvaistutelasten ja normaalikuuloisten lasten fonologisen kehityksen eroavaisuuksia. Lisäksi selvitetään, miten implantointi-ikä sekä kuuloikä vaikuttavat fonologiseen kehitykseen sisäkorvaistutelapsilla. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Virallinen tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoissa alkuvuodesta 2023. Valmiiksi rajatun aiheen myötä hakulausekkeen muodostaminen oli yksinkertaista. Hakulausekkeena oli: (”cochlear implantation” OR ”cochlear* implant*) AND (phonolog* adj3/W3 develop*) AND NOT INDEX (MEDLINE). Tällä lausekkeella kandidaatintutkielmaan valikoitui viisi vuosina 2018–2020 julkaistua tutkimusta. Aineisto analysoitiin huolellisesti, ja tutkimusten pääpiirteistä, sekä tutkimuskysymyksiin vastaavista kohdista muodostettiin taulukot. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten fonologinen kehitys oli erilaista normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna, ja kehitys eteni hitaammalla tahdilla. Sisäkorvaistutelapsilla esiintyi esimerkiksi enemmän fonologisia prosesseja kuin normaalikuuloisilla verrokeilla, ja heidän frikatiivin tuoton taidoissa, sekä äänen- ja konsonantintunnistuksen taidoissa oli eroa normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna. Hyvään fonologisten taitojen tasoon sisäkorvaistutelapsilla oli yhteydessä matala implantointi-ikä, sekä suuri kuulokokemuksen määrä. Sisäkorvaistutelapset tulee implantoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta fonologinen kehitys pääsee tapahtumaan herkkyyskausien aikana. Tämä parantaa sisäkorvaistutelasten mahdollisuuksia ottaa ikätoverinsa kiinni puheen ja kielen kehityksessä. Aiheesta olisi tärkeää saada lisää suomenkielistä tutkimusta, jotta tuloksia voisi paremmin yleistää kliiniseen työhön.
-
(2018)Patricia Kuhl's hypothesis of native language neural commitment suggests that during the first year of life, linguistic exposure produces neural networks that are committed to the regularities in native language thus interfering with phonetic processing of another language. Infants begin to attend to the relevant aspects of their native language and thus native language learning is enhanced. In her social gating hypothesis Kuhl suggests that this process requires social interaction. These two hypotheses could shed light on early language disorders thus offering treatment possibilities. This review evaluates Kuhl's hypotheses in the light of brain research and developmental disorders such as autism spectrum disorder and dyslexia. Evidence from brain research suggests that infants' ability to discriminate phonemes of their native language increases while their ability to discriminate phonemes of a foreign language decreases during their first year of life. Neural commitment could be explained by maturation of the nervous system, like mechanisms of synaptic pruning and synaptic reorganization, which depend on experience. Studies suggest, that native language neural commitment might require social interaction where adult and child attend to the same object thus helping the child to connect phonemes to their targets. However, adults also speak to infants in a way that highlights the relevant acoustic aspects of speech sounds. It's likely that native language learning is enhanced especially in situations where the adult and the child attend to the same object whilst the adult also stresses the relevant acoustic aspects of speech sounds. Children with autism spectrum disorder have problems in both social cognition and language development, but the evidence supporting an association between autism spectrum disorders and problems with social gating is still scarce. Evidence from brain research suggests that in dyslexia, aberrant processing of the speech signal is connected to problems in native language neural commitment. Understanding of early native language learning enables efficient and well-timed interventions for developmental disorders. Future studies should address on how to prevent language problems by promoting native language learning of infants at risk.
Now showing items 1-8 of 8